Millainen matkakohde on Turkmenistan?
| Pääkaupunki: | Ashgabat |
| Asukasluku: | 4,6 miljoonaa |
| Pinta-ala: | 488 000 km² |
| Rahayksikkö: | Manat |
| Etniset ryhmät: | turkmeenit 77 %, uzbekit 9,2 %, venäläiset 6,7 %, kažakit 2 %, muut 5,1 % (1995). |
| Uskonnot: | Islam 89 %, itä-ortodoksinen 9 %, tuntematon 2 %. |
| Kielet: | turkmeeni 72 %, venäjä 12 %, uzbekki 9 %, muita 7 % (mukaan lukien balotši). |
Akhal-teke -hevosrotu on Turkmenistanin ylpeys ja kansallinen symboli. Hevonen lähes hävisi Neuvostoliiton aikana, jolloin niitä oli vain 2000 jäljellä. Hevosia käytetään lahjoina diplomaattisissa yhteyksissä ja muutamia on huutokaupattu varojen saamiseksi jalostusohjelmiin. Turkmenistanissa valmistuissa itämaisissa matoissa on samanlainen punainen kuvio kuin valtion lipussa
Historia
Turkmenistan liitettiin Venäjän keisarikuntaan vuosien 1865 ja 1885 välillä, ja siitä tuli neuvostotasavalta 1925. Neuvostoliiton hajotessa Turkmenistan itsenäistyi.
Maantiede
Kara Kumin autiomaa peittää 90 % Turkmenistanista. Maan keskiosia hallitsevat Turanin painauma, ja Garagumin aavikko. Etelärajalla Kopetdagin vuorijono nousee 2912 m korkeuteen. Balkanvuoret ja Kugitang maan länsiosissa on toiset merkittävät vuoristot. Suuria jokia ovat Amu Darya ja Hari Rud. Ilmasto on subtrooppinen mannerilmasto, jossa sademäärät jäävät vähäisiksi. Talvet ovat leudot ja kuivat, suurin osa sateesta saadaan tammikuun ja toukokuun välillä
Politiikka
Presidentti Saparmurat Atajevitš Nijazov Turkmenbashi (turkmeeniksi: Saparmyrat Nyýazow Türkmenbaşy) pitää maassa absolutista valtaa, eikä oppositiota hyväksytä. Presidentin ympärille on luotu henkilökultti, ja hänen kasvonsa löytyvät kaikkialta Turkmenistanista, seteleistä vodkapullojen etiketteihin. Presidentti on julistanut itsensä kaikkien turkmeenien johtajaksi (Türkmenbaşy). Henkilökulttiin liittyy slogani ”Halk! Watan! Türkmenbashy!”, ”Kansa, isänmaa, johtaja!”, jota on verrattu Natsi-Saksan vastaavaan. Kumileimasimena toimiva parlamentti julisti 29. joulukuuta 1999 hänet elinikäiseksi presidentiksi. Presidentin mukaan on nimetty kaupunkeja ja lentokenttiä, ja häntä esittäviä patsaita löytyy jopa keskeltä Kara Kumin autiomaata. Presidentti Nijazov on käyttänyt merkittävän osan maan tuloista henkilökulttinsä pönkittämiseen, samalla kun kansa kaupunkien ulkopuolella elää köyhyydessä. Kansalle on luvattu ilmainen vesi, sähkö ja kaasu, mutta katkot ovat yleisiä.