Millainen Tiibet on matkakohteena?
| Pääkaupunki: | Lhasa |
| Asukasluku: | 2,6 miljoonaa |
| Pinta-ala: | 1 220 000 km² |
Talous
Tiibetin väestötiheys on Kiinan alhaisin, mikä johtuu pääosin hankalakulkuisesta, vuoristoisesta maastosta. Valtaosa Tiibetin väestöstä on tiibetiläisiä, mutta han-kiinalaisia on muuttanut alueelle huomattavia määriä viime vuosikymmenten aikana. Han-asutus keskittyy lähinnä Lhasaan ja muihin suuriin kaupunkeihin. Mm. Tiibetin maanpaossa oleva hallitus esittää joskus lukuja, joissa liki puolet väestöstä olisi han-kiinalaisia, mutta näissä lasketaan mm. Tiibetiin sijoitetut Kansanarmeijan joukot asukkaiksi. Tiibetin autonomisella alueella elää myös muita kansoja, mm. lhobia, menboja ja hui-kiinalaisia.
Tiibetissä vallitseva elinkeino on maanviljelys omiin tarpeisiin. Koska viljeltävää maata on vähän, harjoitetaan myös karjan kasvatusta. Qinghain ja Tiibetin välille ollaan rakentamassa rautatietä, joka kenties auttaisi Tiibetin taloutta mahdollistamalla helpomman kulun sekä tavaroille että ihmisille muualle Kiinaan.
Kulttuuri
Tiibetillä on oma buddhalaisuuden lahkonsa, vajrayana-buddhalaisuus. Tiibetin lisäksi sitä harjoitetaan lähinnä Qinghaissa ja Mongoliassa. Tiibet oli ennen kiinalaisten tuloa teokratia, jota johti Dalai Lama , joka nykyisin elää maanpaossa Intiassa. Tiibetissä on myös hengellinen perinne nimeltä Bön.
Historia
Kansan vapautusarmeija marssi Tiibetiin 1950. Dalai-laman ja panchen-laman edustajat solmivat sopimuksen kiinalais-tiibetiläisestä yhteishallinnosta kiinalaisten kanssa. Kiinan ote Tiibetistä kuitenkin kiristyi, ja tiibetiläiset kapinoivat 1959. Suurimmissa kaupungeissa kapina kukistettiin nopeasti ja Dalai-lama pakeni Intiaan. Panchen-lama jäi johtokuvaksi Lhasaan. Harvaan asutuilla seuduilla vastarinta jatkui pitkään tämän jälkeenkin. Tiibetistä tehtiin autonominen alue vuonna 1965. Buddhalainen koulutusjärjestelmä korvattiin maallisella. Kulttuurivallankumouksen aikana T
Tiibetissä (kuten kaikkialla Kiinassa) perinteisiä merkkejä, mm. buddhalaista perinnettä, hävitettiin Mao-kultin alla innostuneen nuorison toimesta, suuri osa luostareista oli tosin tuhoutunut jo 50-luvun väkivaltaisuuksien aikana. Kiinan uudistuspolitiikan myötä vuonna 1979 osa uskonnollisista vapauksista palautettiin ja hallintoa liberalisoitiin, mutta Kiinan hallintaa alueesta ei saa kiistää. Kiina on nujertanut kovin ottein Tiibetin itsenäisyyttä tai suurempia vapauksia vaativat kansanliikkeet.