Kaksikielinen lapsi

Miten tasapainottaa lapsen kielen oppiminen?

Kaksikielisyyteen suuntaava lapsi sukeltaa kahden vieraan kielen alkulähteille jo heti syntymästään. Vaikka hän näin saakin vanhemmiltaan kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja heti syntymälahjakseen, ei kaikki käy kuitenkaan samalla lailla kuin kärpäsjahdissa kärpäslätkällä kerralla pyyhkäisten. Kahden kielen aineksien kypsymyminen kielen ja mielen syövereissä vaatii nimittäin oman aikansa ja kahden kielen kanssa käytävä painiottelu on vuosia kestävä prosessi, joka hakee tasapainoaan vähitellen lapsen kasvaessa.

Täydellinen kahden kielen tasapaino on mahdottomuus

Kaksi kieltä eivät ole juuri koskaan täydellisessä tasapainossa, vaan ne voivat heilahdella kasvun myötä vaakakupissa hyvinkin paljon. Se, millä lailla lapsi saa virikkeitä eri kielten taholta määrännee paljolti suunnan sille, minkä kielen puoleen vaaka kallistuu ensimmäiseksi ja mistä kielestä tulee näin ollen lapsen vahvempi kieli. Asetelmat toki voivat elää ja muuttua lapsen kehityksen aikana hyvinkin radikaalisti.

Joskus kielten ainekset sekottuvat toisiinsa ja vanhemmista voi tuntua siltä, että lapsen kaksikielisyyteen kasvattaminen on suorastaan epäonnistunut, jos lapsi muodostaa lauseita kahden kielen aineksia yhdistämällä, ääntää ne jopa puolittain toisen kielen painoja myötäillen ja kieliopitkin lauserakenteisiin näyttävät löytyvän ajoittain vain toisesta kielestä ja ajoittain sitten toisesta. Nämä kaikki pienet yksityiskohdat ovat kuitenkin varsin normaaleja ja kaikille löytyy kuin löytyykin oikea paikka oikean kielen sisältä, kunhan lapsi saa hahmottaa kielen aineksia oman kypsymisensä tahdissa ajan kanssa.

Riittävä tasapaino löytyy ajan myötä

Kielten ajoittainen ”tasapainottomuus” ja merkilliset sekamelskaa muistuttavat heilahtelut kielestä toiseen, eivät merkitse suinkaan sitä, että oltaisiin menossa ojasta allikkoon. Kieli on joka tapauksessa varsin moninainen rakennekokonaisuus ja pieni ihminen ei suinkaan niele rakenteita pureksimatta – eihän niin tekisi aikuinenkaan – eli vanhempien on syytä antaa asioiden hautua aikansa ja muistuttaa itseään, että kärsivällisyys tuo parhaan palkinnon ajallaan.