Kielen asema
Kuinka tärkeä kieli on?
Äidinkieli on monikielisissä perheissä tunteiden tulkki
Kieli on hyvin vahvasti ihmisen identiteettiin kuuluva asia. Kun suomalainen puhuu suomea, hän ikään kuin tiedostamattaan heijastaa oman kulttuurinsa – suomalaisen kulttuurin – eri alueita. Monikulttuurisessa perheessä vanhemmilla on varsin usein eri äidinkielet. Perheen yhteisenä kielenä saattaa olla toisen vanhemman äidinkieli tai mahdollisesti käytössä on jokin kolmas kieli, joka ei ole kummankaan vanhemman äidinkieli. Kaikista parhaiten ihminen kuitenkin pystyy ilmaisemaan omaa maailmaansa omalla äidinkielellään. Oma äidinkieli on niin tunteiden tulkki kuin järjen äänikin. Monikulttuurisessa perheessä vanhemmat puhuvat hyvin usein lapsille omaa äidinkieltään. Näin lapsista kasvaa monikielisiä. Vanhemmat puolestaan toimivat näin tällaisessa tilanteessa ainoalla oikealla tavalla: molemmat – sekä isä että äiti - puhuvat lapsille omaa äidinkieltään, jonka he taitavat parhaiten ja jolla he myös aivan kuin huomaamattaan ajavat samalla oman maansa kulttuuria lapsen maailman perustaksi.
Ympäristö ja siinâ vaikuttavat kielelliset tekijät kulttuurin avaajana
Ympäristö, missä perhe asuu, vaikuttaa suuresti siihen, kumman vanhemman äidinkieltä lapsi alkaa taitaa ensin vahvemmin. Jos valtaväestön kieli on esimerkiksi suomi ja perheessä puhutaan suomea ja saksaa, on ilmeistä, että saksan kielen osalta saa tässä tapauksessa tehdä huomattavasti enemmän töitä, jotta lapsen sanavarasto laajentuu ja kieli kehittyy. Valtaväestön kielen kanssa kaikki käy automaattisemmin, vaikkei mikään tietenkään synny täysin tyhjästä. Joskus asia voi toki olla päinvastoinkin: jos lapsi on esimerkiksi elämänsä ensimmäiset vuodet tiivisti äitinsä kanssa kotona toiskielisessä massa ja kuulee äitinsä käyttämää kieltä päivittäin jatkuvasti eniten, voi ympäristön ja sen valtavëstön kieli jäädä paitsioon ja kehittyä huomattaavasti hitaammassa tahdissa. On kuitenkin selvää, että tällaisissa tilanteissa myös kodin ulkopuolisilla tilanteilla olisi jokapäiväisessä elämässä hyvin suuri merkitys, jotta myös toisen vanhemman lapselle puhuma äidinkieli pääsisi vakaasti kehittymään. Toisaalta kahden kielen kehitys ei voi koskaan mennä aivan samaan tahtiin ainakaan lapsen kielenkehityksen ensimmäisinä vuosina.
Kieli maan kulttuurin ilmentäjänä
Koska kieli ilmentää maan kulttuuria, olisi hyvä, että lapsi saisi myös aitoja kokemuksia molempien vanhempiensa kotimaista jo lapsuusvuosinaan. Yleensä oleskelu eri maissa toimii varsinaisena kielikylpynä ja yhtä lailla kasteena kyseiseen kulttuuriin. Se, kuinka eri maissa suhtaudutaan lapsiin, millaista huomiota he saavat, kuinka lapsia kasvatetaan – rangaistaan ja palkitaan – näkyy maan arjessa varsin pian ja lapsikin pystyy pian nauttimaan eri kulttuureista ja niissä vallitsevista tavoista. Kansainvälistyminen alkaakin usein monikulttuurisissa perheissä hyvin varhain ja maailmankuva laajenee jo pienenä varsin suuriin mittoihin kielitaidon kehittyessä, ajattelun avartuessa ja suvaitsevaisuuden myötävaikutuksella.