Kaksikielisen lapsen virikkeellinen ympäristö
Millaisia virikkeitä lapsi tarvitsee?
Kaksikielinen lapsi tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka puhuvat hänelle juuri niitä kieliä, joiden rakenteita hän alkaa vähitellen imeä ja joiden sanastoa hän ryhtyy omaksumaan. Lapsen on saatava tarpeeksi juuri niiden kielten kuuloärsykkeitä kypsyäkseen tasolle, joka avaa solmuja uuden kielen sisälle pyrittäessä.
Hyvin usein kaksikielisyyteen kasvava lapsi on ympäristössä, jossa puhutaan toisen vanhemman äidinkieltä. Tämän kielen osalta kuuloärsykkeitä onkin saatavilla runsain määrin. Kieltä kuulee usein paitsi oman isän tai äidin puhuessa niin myös erilaisten joukkoviestimien välityksellä, kuten vaikkapa televisiosta tai radiosta. Sen sijaan on mahdollista, että toisen vanhemman käyttämä kieli on hyvinkin altavastaajan asemassa. Riippuen siitä millaisella alueella perhe asuu, voi olla paljon mahdollista, että toista kieltä kuuleekin vain ja ainoastaan toisen vanhemman puhuessa eikä juuri muualta ollenkaan. Näin onkin selvää, että altavastaajan asemassa oleva kieli joutunee etsimään muita kanavia saadakseen jalansijaa vahvemmin lapsen taholla.
Kielellisiä virikkeitä on oltava riittävästi
Kielellisiä virikkeitä on oltava tarpeeksi, jotta kehitys lähtee käyntiin ja samalla myös ympäristön arvostus ja asennoituminen kyseisiin kieliin vahvistanee osaltaan sitä, että lapsi etenee myönteisellä tavalla. Kun lapsi on toisenkielisessä ympäristössä ja yksi hänen kielistään on selvästi heikommassa asemassa, voi avuksi ottaa lapsen kasvun eri vaiheissa esimerkiksi audiovisuaalisia ja multimedian tarjoamia keinoja, jotta toinenkin kieli saa riittävästi vahvistusta.
Erilaiset äänitteet – sadut ja musiikki, kirjojen monipuolinen lukeminen yleensäkin tarinoista runoihin, lapsille soveltuvat ohjelmat ja nauhoitteet, jotka tuovat nimenomaan kieltä esiin esimerkillisessä valossa sekä erilaiset kielipelit ja kieli-CD-romput hieman isommille lapsille, tarjonnevat oivallisia lisiä lapsen kielen oppimisen tueksi kaksikielisessä perheessä.