Moderni kognitiotiede
ja sen merkitys arkielämässä
Kognitiotiede on kehittynyt rinnakkain informaatioyhteiskunnan kanssa. Erityisesti tietokoneet ja niiden sovellusalueet ovat vaikuttaneet kognitiotieteen kehittymiseen. Teknologian kehitys muovaa ihmiskäsitystämme uusiin ulottuvuuksiin. Esimerkiksi kognitiivisessa psykologiassa ihminen määritellään informaatiota käsitteleväksi systeemiksi. Kognitiotieteelle on tyypillistä monitieteisyys; esimerkiksi psykologia, mielenfilosofia, kognitiivinen lingvistiikka, kasvatustiede, käytettävyys ja käyttöliittymät sekä kognitiivinen kulttuurin tutkimus tutkivat samoja asioita eri näkökulmista. Mielenfilosofiassa pohditaan muun muassa mentaalisia tiloja ja niiden prinsiippejä. Ne toimivat kausaalisesti fyysisten ja psyykkisten tilojen välillä. Intentionaalisuudella tarkoitetaan mielen suuntautuneisuutta johonkin. Tämä on ero tietokoneen ja intentionaalisesti toimivan ihmisen väillä.
Kognitiivisessa psykologiassa tutkitaan mm. ihmisen tiedonkäsittelyjärjestelmän toimivuutta, kuten havaitsemista, tarkkaavaisuutta, muistia, kieltä, ajattelua, tunteita ja motiiveja. Ihmisellä on rajoituksensa muun muassa työmuistin ja tarkkaavaisuuden suhteen; ihminen muistaa hyvin vain tietyn määrän asioita, eikä pysty hyvin seuraamaan kuin yhtä asiaa kerrallaan. Myös tiedon esitysmuoto vaikuttaa asiaan, esimerkiksi kielenkaltaisissa rakenteissa tiedot muistetaan semanttisen verkon avulla, joka sisältää faktoja ja fiktioita. Ihmisen ajatteluprosessille on tyypillistä, että mielensisällöt muuttuvat. Myös kulttuurien välillä on eroja mielensisältöjen suhteen.