Yritysmaailman trendit

Tämän hetken yritysmaailmassa ruokitaan lyhytaikaisia työpaikkoja. Yritykset eivät kovin helpolla vakinaista henkilökuntaa lisää. Tämä johtaa työttömyyden kasvuun, ja osa-aikatyöpaikkoihin. Yritysten strategia on toimia mahdollisimman tehokkaasti, joten tuottavuus tulee olla huipussaan. Tuloksen tulee kasvaa joka vuosi, mikä on loppujen lopuksi mahdotonta. Jossain tulee raja vastaan.

  1. Yhä pienempi määrä ihmisiä hoitaa suuremman työmäärän nyky-yhteiskunnassa. Entisajan työnhaut ovat historiaa, eikä työtätekevälle ole enää välttämättä työpaikkoja, josta valita. Opiskelijakiintiöt eri aloille ovat hurjasti kasvaneet, ja sen myötä kilpailu työpaikoista on kiristynyt. Toinen ääripää on ylikouluttautuminen. Nämä ylikoulutetut, jotka eivät saa koulutusta vastaavaa työtä jäävät usein myös ilman alempipalkkaisia töitä.Yritysmaailma käyttää nykyään myös hanakasti termiä &8221;suuret ikäluokat&8221;. Kyseisten henkilöiden tulisi poistua noin 5-10 vuoden sisällä yrityksistä jättäen työpaikkoja uusille työntekijöille, ja vielä runsaasti. Tämä ei pidä enää niin vahvasti paikkaansa, vaikka asiasta kyllä ollaan montaa mieltä. Yleisesti tiedetään, että firmat vähentävät väkeään esimerkiksi eläkejärjestelyin, mutta lisää nuoria, uusia työntekijöitä ei kuitenkaan oteta tilalle - ainakaan vielä. Monet yritykset ovat valinneet sen tien, että syntyvät työpaikat kadotetaan fuusioimalla tehtäviä, joko yksittäisten henkilöiden työnkuvassa tai sitten kokonaisten yritysten tuotannossa ja omistussuhteissa.
Yritysten säästökampanjat ja jatkuva voiton kasvattaminen osuvat kohta omaan nilkkaan. Tieto-taito karkaa yrityksistä ja maastamme. Tätä tosiseikkaa ei yhtään helpota se fakta, että nyky-yhteiskunta ruokkii vain korkeaa kouluttautumisastetta ja alemmat ammattiväestöt ovat koko ajan vähenemässä. Nuoret haluavat olla suunnittelijoita, ekonomeja ja diplomi-insinöörejä.

Ammattiliikkeiden ollessa riittävän vahvoja ajamaan etujaan sekä suurimpien liittojen työntekijöiden palkkoja, suurtuotantoa ollaan ajamassa ulkomaille halvemman työvoiman perässä. Kiina-ilmiö ajaa työpaikat ulos Suomesta, niin kuin on tapahtunut metallialalla, paperialalla sekä tietotekniikka-alalla, puhumattakaan tekstiilialasta. Työttömyys ei siis ole poistumassa yhteiskunnastamme, päinvastoin se on lisääntymässä yritysmaailman muuttuessa tähän suuntaan.