Miten vauvan hampaita hoidetaan?
Lapsen maitohampaat puhkeavat tavallisimmin 4-11 kuukauden iässä. On kuitenkin lapsia, joille ensimmäinen maitohammas puhkeaakin jo 3 kuukauden iässä ja niitä, joille se ilmaantuu reilun vuoden iässä. Joka tapauksessa suurimmalla osalla lapsista kaikki maitohampaat ovat puhjenneet reilun kahden vuoden ikään mennessä.
Lapsi käy hammaslääkärissä usein noin vuoden ikäisenä ensimmäisellä tarkistuskäynnillään. Hammashoitoasia on kuitenkin kuntakohtainen, eli kaikissa kunnissa näin varhaista hammashuoltoa ei lapsille vielä aloiteta, vaan ensimmäinen käynti tulee vasta noin 3-ikävuoden paikkeilla. Hammaslääkäri antaa ensi käynnillä vinkkejä maitohampaiden hoitoon ja kuntakohtaisesti hammaslääkäristä voi saada myös fluoritabletteja mukaansa. Lapsen hammastarkastuksia jatketaan koko neuvolaiän ajan. Rautahampaiden hyvä terveys voidaan taata itse asiassa jo maitohammasvaiheessa, jos maitohampaiden kunnosta pidetään hyvä huoli.
Lapsi kannattaa totuttaa hammasharjaan jo vaiheessa, jolloin ensimmäistä hammasta ei vielä olisikaan puhjennut. Hampaiden puhjetessa ikenet saattavat kutista ja ikenien harjailu saattaa tuntua lapsesta mukavalta. Samalla hän tottuu myös harjankäsittelyyn. Kun ensimmäinen maitohammas on sitten puhjennut, kannattaa hampaidenharjaus ottaa heti tavaksi aamuin ja illoin.
Aivan pienen lapsen hampaiden harjaamiseen ei tarvitse hammastahnaa, mutta jo reilun vuoden iässä pieni tippa hammastahnaa saattaa itse asiassa olla paikallaan ja se saattaa lisätä lapsen omaa aktiivisuutta pestessä. Lapsen hammastahna kannattaa kuitenkin valita niistä tahnoista, jotka ovat nimenomaan lapsille tarkoitettuja. Fluorin vaikutus hammastahnassa on jopa tehokkaampi, jos sitä ei huuhdella pois suusta hammaspesun jälkeen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että hammastahnaa ei ole tarkoitettu nieltäväksi, eli sen annostelussa kannattaa pysyä tiukkana.