Riittääkö maito?

Imetys ja vauvan hoito saavat etenkin nuoren ja ensikertaa äidiksi tulevan hämilleen. Hyvää tarkoittavat kysymykset ”onko maito riittänyt” saattavat herättää helposti epäilyksen vauvan ravinnonsaannin riittävyydestä. Se kun on asia jota jo sairaalassa tarkkaillaan mm. syöttöpunnituksin ennen kotiinlähtöä. Kun rinnat ”tuntuvat tyhjiltä”, vauva tankkaa tuntikausia illat, huutaa illat, herää seitsemän kertaa yöllä syömään ja kun suvun muut naiset käyttävät korviketta, ovat epäilykset oman maidon riittävyydestä ymmärrettäviä.

Luonto on luonut rinnat sillä tavalla fiksusti, että maidon määrä vastaa vauvan kysyntää. Mitä enemmän vauva imee rintaa, sitä enemmän rinta saa ärsykettä. Mitä enemmän ärsykettä, sitä enemmän maidon tuotanto kiihtyy. Imetyksessä tulee erityisesti alussa, mutta myös myöhemmin vaiheita, jolloin vauva ”tilaa” lisää maidon määrää. Tämä näkyy useilla vauvoilla tuntikausien imemisenä ilta-aikaan, joillakin erittäin tiheänä imemisenä (jopa neljä kertaa tunnissa on aivan normaalia) ja ylipäätään imemisen tarve on näinä kausina hyvin suuri. Jos imeminen tyydytetään tällöin tutilla tai maidon määrän epäileminen johtaa korvikkeen antamiseen pullosta oman maidon ohella, on maidon määrän väheneminen jatkossa mahdollista, jopa todennäköistä.

Kaavamaiset ohjeet syöttövälien pituudesta tai yhden syötön kestosta eivät ole luontaisia, vaan häiritsevät luonnon herkkää tasapainoa. Vauva, joka saa aina halutessaan imeä rintaa, saa pitää omalla imemisellään luonnon tarkoittamalla tavalla huolta maidon riittävyydestä.

Vaikka rinnassa ei ole kyljessä mittaria josta näkisi imetyn maidon määrän, voi määrää tarkkailla pissavaippojen lukumääriä tarkkaillen. Jos vauva kastelee reilusti viitisen vaippaa päivässä, pissa on hajultaan ja väriltään mietoa ja vauvan paino nousee neuvolan odotusten mukaisesti, saa vauva riittävästi äidinmaitoa. Tällöin riittävyyden kannalta ei ole mitään syytä käyttää korvikkeita ”kaiken varalta”. Hyvää tarkoittavat sukulaisten ja tuttavien kommentit siitä kuinka on kätevää antaa illalla korviketta, niin vauva nukkuu pidempään ja saa varmasti tarpeeksi ruokaa, ovat pikemminkin uhka maidon riittävyydelle ja sen myötä imetyksen jatkolle. Koska äidinmaito imeytyy hyvin paljon korviketta nopeammin vauvan vatsassa, on ymmärrettävää, että äidinmaitoa täytyy tankata useammin korvikkeeseen verrattuna. Toisaalta jos ajatellaan asiaa yöimetysten kannalta, niin yöimetykset ovat tehokkaita maidon määrän ylläpitäjiä ja yöimetyksen aikana erittyy sekä äidille että vauvalle hyödyllistä unensaantia edistävää hormonia.