Millaisia loisia kissalla voi olla?
Varsinkin ulkona liikkuva kissa voi kantaa omistajan tietämättä loistartuntaa. Vastuullisen isännän ja emännän tulisikin säännöllisesti tarkkailla lemmikkinsä turkkia sekä syömistä, juomista ja ulostamista mahdollisten loiseläinten havaitsemiseksi. Kissoilla voi olla sekä ulko- että sisäloisia jotka hyötyvät isäntäeläimestä ja rapauttavat tämän kuntoa, mutta kuolemaksi loistartunta koituu vain harvoin.
Yleisimpiä kissojen ulkoloisia ovat kirput, puutiaiset, täit ja punkit. Näistä kirput ja täit liikkuvat turkissa verta imien ja aiheuttavat usein kutinaa ja ihosairauksia. Varsinaiset kissakirput ovat suomessa harvinaisia, joten kissasta löytyvät kirput osoittautuvat yleensä varsin harmittomiksi, metsän eläinten kirpuiksi. Kirput ja täit häädetään turkista ulkoloisten hävittämiseen tarkoitetulla shampoolla, mitä ennen kannattaa kuitenkin käydä näyttämässä kissaa eläinlääkärille. Jos syöpäläisiä löytyy todella runsaasti, kannattaa koko turkki leikata pois ennen käsittelyä; tämän jälkeen on syytä suojata lämpöä rakastava kissa kylmältä.
Maaseudulla liikkuvaa kissaa vaivaavat usein puutiaiset, jotka kiinnittyvät eläimen ihoon ja imevät verta, tiputtautuakseen lopulta kylläisinä ja pulleina pois. Nämä muuten harmittomat mutta kutiavat otukset saattavat kantaa borrelioosi-bakteeria, joka aiheuttaa haluttomuutta ja raajarikkoisuutta. Tartunnan seurauksena kissan imusolmukkeet voivat turvota ja eläimelle nousee kuumetta, jolloin on jo kiiruhdettava eläinlääkärin luokse. Tavallisesti puutiaiset saa pois kostuttamalla puremakohtaa ensin alkoholilla ja sitten pyörittämällä otusta kevyesti. Puutiaista harmillisempi loislaji ovat punkit, jotka tavallisimmin asettuvat elämään kissan iholle ja korvakäytäviin. Korvapunkkitartunnan tunnistaa kutinasta ja mustasta porosta, jota ilmestyy kissan korvaan, ja joka vaatii aina eläinlääkärillä käyntiä. Harvinaisempia punkkilajeja ovat hilsepunkit ja sikaripunkit, jotka aiheuttavat ihottumaa ja hilseilyä. Pahasta, ihottumaisesta sikaripunkkitartunnasta ei selviä pelkällä lääkeshampoolla, vaan taas tässäkin tapauksessa on aihetta varata aika eläinlääkäriltä.
On viisasta antaa kissalle matokuuri säännöllisin väliajoin; täysikasvuinen kissa tarvitsee noin kolme madotusta vuodessa. Tyypillisimpiä kissoja vaivaavia matoja ovat sukkulamadot ja heisimadot, joihin molempiin tehoavat apteekista reseptittömästi saatavat matolääkkeet. Matotartunnan oireita ovat muun muassa ripuli, turkin kauhtuminen, anemia, laihtuminen ja kasvanut ruokahalu. Varsinkin raakaa kalaa syövät ja hiirimetsällä viihtyvät kissat saavat melko varmasti matotartunnan ilman tehokasta torjuntaa, joten vastuunsa tunteva omistaja tekee matolääkityksestä säännöllisen toimenpiteen.