Koiran sosiaalistaminen

Koiranpennun kanssa opeteltavista asioista yksi tärkeimmistä on sosiaalistaminen. Liian monet uudet koiranomistajat ”suojelevat” pentuaan uusilta tilanteilta ja asioilta, josta koituu myöhemmin pelkkää haittaa. Pennun sosiaalistaminen on aloitettava riittävän ajoissa, silloin kuin koira on vastaanottavaisimmillaan eli aivan pienestä pennusta. Pennun sosiaalistamiseen käytetty aika palkitsee vielä vuosienkin kuluttua ja takaa sen, että koirasta tulee helppo ja mukava kumppani, jonka voi ottaa mukaan kaikkialle ja sen kanssa eläminen on ongelmatonta ja sujuvaa. Sen sijaan koirasta, jota ei ole sosiaalistettu ihmisiin ja muihin koiriin tulee vaikea elämänkumppani. Se ei hyväksy vieraita koiria tai ihmisiä, pelkää uusia tilanteita ja paikkoja ja saattaa helposti alkaa käyttäytymään aggressiivisesti. Monen aikuisen koiran ongelmakäyttäytyminen saattaa johtua nimenomaan sosiaalistamisen tai opetuksen puutteesta sen pentuaikana. Pennun sosiaalistaminen alkaa sinä päivänä kun se tulee kotiin. Tämä ei tosin tarkoita sitä, että sen pitäisi tavata kulmakunnan kaikki lapset ja koirasta innostuneet sukulaiset samana päivänä kun se saapuu kotiin, mutta vähitellen se tottuu erilaisiin asioihin. Pentuaika on joka tapauksessa ainutlaatuista aikaa saada pentu pitämään maailmaa normaalina ja turvallisena paikkana. Pentu tulisi opettaa alle 4 kk:n ikäisenä kaikkiin mahdollisiin asioihin. Maailmassa on koiranpennulle paljon totuteltavaa, mutta pyri miettimään kaikkia mahdollisia asioita, joihin voisit oman pentusi sosiaalistaa. Seuraavassa luettelossa joitakin asioita, joihin koiran olisi syytä totuttaa ennen 4 kk:n ikää:

  • eri-ikäiset ihmiset: vauvat, lapset, aikuiset, vanhukset, naiset, miehet
  • erilaisessa vaatetuksessa olevat ihmiset: silmälasit, hattu, sadevaatteet, univormu, kypärä
  • eri tavalla liikkuvat ihmiset: ontuva, konttaa, ryömii, juoksee, kävelee kepin kanssa, kulkee rullatuolissa tai pyörällä
  • muut koirat: pienet, keskikokoiset, isot, karvattomat, karvaiset, pennut, aikuiset, urokset ja nartut
  • muut eläimet: hevoset, lehmät, kissat, kanit, marsut, lampaat jne.
  • eri kulkuvälineet ja liikenne: auto, juna, lentokone, laiva jne.
  • ääntä pitävät laitteet: esim. pesukone, imuri, hiustenkuivain, ruohonleikkuri
  • ihmispaljous: juhlat, ostoskeskukset, näyttelyt ja koirakilpailut
  • kulkeminen hississä ja portaissa, liukkaalla lattialla käveleminen, parkkihallit, tuulessa heiluvat pyykit, ampuminen jne.
Jos et opeta pennulle, kuinka odotat pennun käyttäytyvän edellä mainituissa tilanteissa, se keksii oman toimintamallinsa, joka voi olla omistajan mielestä ei-toivottua käytöstä. Se voi jähmettyä, haukkua, murista tai vetää taluttimessa. Koska asiat eivät ole sille ennestään millään tavalla tuttuja, ei voi olettaa että sillä olisi valmiita toimintamalleja tilanteiden varalle. Siksi omistajan tehtäväksi jää opettaa pennulle, kuinka tilanteissa tulisi toimia. Älä tee uusista asioista ”ohjelmanumeroa”, vaan reagoi niihinkin itsekin mahdollisimman rauhallisesti ja passiivisesti, sillä pentu tarkkailee omistajansa reaktioita. Jos pentu pelästyy, älä ala sääliä sitä ja vie sitä pois tilanteesta. Palkkaa ja huomioi pentu aina rohkeudesta, älä pelkäämisestä. Mikäli alat surkutella sitä sen pelästyttyä ja kaappaat sen äkkiä syliisi, vahvistat vain sen pelkoa ja pentu saa toimintamallin, jonka mukaan pelkääminen onkin kyseisessä tilanteissa aiheellista.