Miksi koiraa pitäisi aktivoida?

Koiran aktivoinnilla tarkoitetaan sitä, että koira pääsee käyttämään aivojaan erilaisissa tehtävissä. Sudet käyttävät luonnossa aivojaan selviytyäkseen ja saadakseen hankituksi ravintonsa. Ne työskentelevät laajoilla alueilla hajuaistinsa varassa, jossa vaaditaan aivojen aktiivista käyttöä. Erilaiset luonnon epätasaisuudet ja hankalat maastot vaativat sutta harkitsemaan parasta tapaa edetä. Sudet metsästävät oman ravintonsa ja metsästys vaatii luonnollisesti sudelta jatkuvaa ja monipuolista aivojen käyttöä. Ongelmanratkaisu on siis sudelle välttämätön selviytymiskeino luonnossa. Kotikoiran ei tarvitse suden tapaan metsästää omaa ruokaansa, vaan se voi tuudittautua omistajansa hellään huolenpitoon ja vain odottaa autuaana kun kuppiin kopsahtaa sen päivittäinen ruoka-annos. Suden ja koiran kromosomistot ovat identtisiä, jonka käsittäminen auttaa ymmärtämään myös tavallisen kotikoiran tarvitsevan mahdollisuuksia päästä toteuttamaan sen luonnollisia tarpeita ja ylläpitämään henkistä toimintakykyä. Kaikki koirat kaipaavat aktivointia rodusta riippumatta ja on hyvä pitää mielessä, että jopa pienellä perhoskoiralla ja sudella on paljon yhteistä. Vaikka kotikoiran ei tarvitsekaan työskennellä aivoillaan saadakseen ruokaa, kaipaa kotikoirakin aivojumppaa ja ongelmien ratkaisua. Aktivoinnin tarkoituksena on saada koira ratkaisemaan ihmisen keksimiä ongelmia saadakseen palkkion.

Miksi koiraa pitäisi aktivoida?

Aktivointi on myös raskasta ja rauhoittavaa. Henkisesti vireänä oleminen väsyttää koiraa enemmän kuin monen kilometrin lenkki. Pysyäkseen terveenä koira tarvitsee tietysti myös runsaasti liikuntaa, mutta fyysisesti aikuista koiraa on vaikea väsyttää ja lenkkien pidentyessä koiran kunto ja lihaksisto paranevat entisestään ja fyysinen rasitus ei saa sitä väsymään ja rauhoittamaan. Usein toistuvat riehuntaleikit tai esimerkiksi jatkuva kepin tai pellon heitto puolestaan saavat koiran stressitason nousemaan ja koiraa voi olla vaikea saada rauhoittumaan myöhemmin ongelmatilanteissa, koska koiran stressitaso on liian korkealla.

Tekemisen puute saattaa luoda koiralle ongelmakäyttäytymistä. Jos koiran omistaja ei järjestä koiralle riittävästi mielekästä tekemistä ja ongelmia ratkaistavaksi, saattaa koira alkaa itse ”aktivoimaan” itseään ja energia purkautuu ei-toivottuna käytöksenä, kuten autojen jahtaamisena, puolustuskäyttäytymisenä kuten jatkuvana haukkumisena tai huonekalujen uudelleen järjestelynä ja tuhoamisena. Varsinkin aktiivisimmat rodut, toisaalta myös fiksuimmat koirayksilöt keksivät itselleen helposti lukemattomia tapoja, joilla viihdyttää itseään, jollei omistaja kanavoi niiden energiaa hyödylliseen ongelmanratkaisuun ja aktivointiin.

Jos koira joutuu lepäämään liikaa, se käyttää suurimman osan torkkumiseen. Sitten kun koira viedään ulos, se saattaa esimerkiksi vetää remmissä, koska on niin täynnä purkamatonta energiaa. Useimmat koirat joutuvat viettämään virikkeetöntä päivää sillä aikaa kun omistaja on työssä koko pitkän päivän. Omistajana et tule välttämättä ajatelleeksi, että työpäiväsi ajan kotona loikoileva koira tarvitsee kuten sinäkin virikkeitä ja aktivointia elämäänsä. Sinulla on ollut työntäyteinen päivä, olet saanut tavata ihmisiä, keskustella kahvipöydässä työtovereidesi kanssa, pohtia erilaisia työhön liittyviä ongelmia ja matkata kotiin liikennesääntöjä noudattaen. Olet saanut käyttää aivojasi. Viimeistään nyt olisi aika järjestää hauskaa aivoja aktivoivaa puuhaa koirallesi, jotta sekin saisi ”jännitystä” elämäänsä ja pääsisi toteuttamaan koiralle luonnollista käyttäytymistä.

Miten koiraa voi aktivoida?

Koiran tottelevaisuuskoulutuskin toimii omalla tavallaan aktivointina, mutta koska se on kurinalaisempaa kuin oikea aktivointi, ei sitä siksi kutsuta aktivoinniksi. Koiran aktivointia on siis sellainen toiminta, jossa koira itse aktiivisesti joutuu miettimään, mitä omistaja haluaa sen tekevän, jotta se saisi palkinnon. Erilaisia aktivointitemppuja voi keksiä itse, mutta niitä löytyy myös koirakirjoista. Koirille on myös myytävänä nykyisin monenmoisia aktivointileluja. Aktivointi on hyvä aloittaa helpoimmista jutuista ensin ja vähitellen koiran harjaantuessa tehtävien suorittamisessa lisätä asteittain vaikeustasoa.

Tasapainoilu

Metsä on hyvä paikka koiran aktivoimiseksi tasapainoilulla. Ohjaa koiraa kiipeilemään kannoille, kiville, kaatuneille puunrungoille ja muille tasapainoa vaativille alustoille makupalojen avulla. Metsässä on suuri määrä mahdollisuuksia aktivoida koiraa erilaisten esteiden ylittämisessä, niiden alitse ryömimisessä tai päällä pysyttelemisessä. Erilaisia agilityesteitä muistuttavia esteratoja voi rakentaa myös itse.

Nenätyöskentely

Jäljestys on yksi esimerkki koiran aktivoinnista nenätyöskentelyn avulla. Koiralle voi kuitenkin myös sisätiloissa piilottaa makupaloja eri paikkoihin ja kehottaa sitä etsimään namit piiloistaan hajuaistinsa avulla toistelemalla ”etsi”- sanaa. Palkkioksi työskentelystään koira saa piiloistaan löytämänsä namit. Koiraa voi pyytää etsimään myös perheenjäseniä sekä omia nimettyjä lelujaan. Nenätyöskentelyä voi harjoittaa niin sisällä kuin ulkonakin. Ulkona nenätyöskentely on tosin vaativampaa, joten harjoittelu kannattaakin aloittaa sisällä.

Ongelmanratkaisu

Koiralle voi asettaa aukaistavaksi erilaisia pahvipurkkeja ja putkia, joihin laittaa sisälle namipalan. Esimerkiksi vessa- ja talouspaperirullan päät voi taittaa ja kätkeä sisälle koiran himoitsevan namin. Yksi helppo tapa on kumota ylösalaisin muovipurkki lattialle ja laittaa sen alle makupala. Koiran tarvitsee keksiä, kuinka namin saisi purkin sisältä pois joko kaatamalla tai nostamalla purkki namin päältä pois.

Temput

Koiralle voi opettaa monenlaisia ns. hyödyllisiä temppuja, kuten ”istu”, ”maahan”, ”paikka”. Mutta näiden lisäksi on olemassa lukematon määrä myös hauskoja ”sirkustemppuja”, jotka kuitenkin tuottavat niin koiralla itselleen kuin sen omistajallekin paljon iloa. Koiran voi esimerkiksi opettaa katsomaan eri suuntiin, näyttää kuonolla tökäten omistajan nimettyjä sormia, keräämään omia lelujaan koppaan, nuolaisemaan huuliaan, kierimään, hakemaan puhelimen, lehden ja kierittämään kuonolla tökäten omaa palloaan.

Temppujen opettaminen vaatii koiralta aivojen käyttöä, joka on raskasta puuhaa. Temppujen opettaminen vaatii myös usein paljon aikaa ja kärsivällisyyttä niin koiralta kuin omistajaltakin, joten pidä huolta, että annat koiran myös levätä tämän tyyppisen aktivoinnin välillä. Aloita helpoista tempuista ja muista käyttää koiraa tarpeeksi motivoivia makupaloja sekä kehu koiraa ruhtinaallisesti kun se onnistuu suorituksessaan.

Koiran aktivointiin olisi hyvä käyttää päivässä puolesta tunnista tuntiin aikaa. Aktiivisemman koiran kanssa olisi hyvä puuhata aktivoinnin parissa pidempäänkin. Aktivointia pitää kuitenkin tehdä lyhyissä pätkissä ja antaa koiran välillä myös levätä. Aktivoinnissa koiran ja omistajan välinen suhde syvenee ja koiraa aktivoivalla omistajalla on myös tuplasti iloa onnellisesta ja tyytyväisestä ystävästään.