Minkälaisiin lomiin osa- tai määräaikainen työntekijä on oikeutettu?
Uusi vuosilomalaki astui voimaan huhtikuun 1. päivä 2005. Laki toi mukanaan parannuksia varsinkin määräaikaisten ja osa-aikaisten vuosilomaetuuksiin. Lain siirtymäsäännöksen mukaan 31.3.2005 mennessä ansaittujen vuosilomien lomapalkat ja -korvaukset lasketaan ansaintahetkellä voimassa olleen lain mukaan, eli uuden lain mukaan kertyy lomaa tai vapaata vasta 1.4.2005 alkaen.
Uuden lain mukaan myös ne työntekijät, jotka tekevät työtä vähemmän kuin 14 päivää kuukaudessa tai 35 tuntia viikossa, saavat lomaa vastaavaa vapaata samoin perustein kuin muutkin lomaan oikeutetut. Eli lomaa vastaava vapaata kertyy kaksi arkipäivää jokaiselta työsuhteen voimassaolokuukaudelta. Kun työsuhde on jatkunut vuoden, työntekijällä on oikeus neljän viikon mittaiseen vapaaseen, jonka ajalta saa lomakorvauksen. Myös esimerkiksi kotityöntekijät kuuluvat tämän lomalain piiriin.
Työntekijällä on oikeus vapaan pitämiseen, jos hän on tehnyt työtä samalle työnantajalle toistuvasti määräaikaisilla työsopimuksilla ja vain lyhyin keskeytyksin. Vapaata saa tällöin työsuhteen keston mukaan kuten vuosilomaa yleensä kertyy. Jos työntekijä tekee työtä yli 35 tuntia kuukaudessa ja hänelle maksetaan tuntipalkkaa, lomapalkka määräytyy prosentuaalisesti lomanmääräytymisvuoden palkoista. Eli tällöin koko lomanmääräytymisvuoden tai työsuhteen aikana kertynyt palkka kerrotaan yhdeksällä prosentilla alle vuoden kestäneissä työsuhteissa ja 11,5 prosentilla yli vuoden kestäneissä työsuhteissa. Tulo on lomakorvauksen määrä. Lisäksi 35 tunnin säännön piiriin kuuluvilla tuntipalkkaisilla työntekijöillä kertyy nyt äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä tilapäisestä hoitovapaasta vapaata samoin kuin vakituisessa työsuhteessa.
Peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa vuosilomaetuuksista voidaan sopia niin, että kertyneitä lomakorvauksia ei makseta rahana työsuhteen päättyessä, vaan lomaetuus voidaan siirtää seuraavaan työsuhteeseen.