Ajan moninaisuus

Elokuva on ajan juhlaa, taidetta ja sen manipuloija. Elokuvan ja ajallisuuden välisestä liitosta on kirjoitettu ja tullaan kirjoittamaan paljon syvällisiä ja taiteenfilosofisia kirjoituksia. Tämä johtuu siitä, että elokuva mahdollistaa ajan muokkaamisen: elokuvassa aika voi olla tiivistettyä, venytettyä, aikaa voidaan muuttaa ja elokuvassa voidaan palata ajassa taaksepäin tai sata vuotta eteenpäin yhdellä leikkauksella. Elokuvassa ajan ja paikan taju voidaan lähes tulkoot hävittää kokonaan.

Hitchcockin kuuluisan toteamuksen mukaan, ”elokuva on elämää, josta tyhjät kohdat on leikattu pois”. Aika vaikuttaa yksittäiseen otokseen, kohtaukseen ja koko elokuvaan. Elokuvissa toimitaan Hitchcockin toteamuksen mukaisesti, koska aikaa tiivistetään ja manipuloidaan elokuvakokonaisuutta silmällä pitäen. Useita hienoja kohtauksia on varmasti jäänyt leikkaushuoneen lattialle ja pois itse elokuvasta, koska ne eivät ole palvelleet elokuvakokonaisuutta. elokuva, jossa liikutaan useilla eri ajan tasoilla ja aikaa manipuloidaan useilla keinoilla, on katsojan kannalta uuvuttavaa. Poikkeuksena ovat taide-elokuvat ja kokeelliset elokuvat.

Mikäli elokuvan ajallisuudesta haluaa tehdä korosteisen osan elokuvaa, tällöin sillä on oltava selkeä ja ymmärrettävä rooli elokuvassa. Esimerkiksi film-noir -perinteen suosima takaumien käyttö oli aikoinaan erinomainen tapa kertoa jotakin menneisyydestä. Katsojat oppivat nopeasti ymmärtämään sen, milloin ”mennään” takaumaan: kamera-ajo kaukaisuuteen katsovasta ja puhuvasta henkilöstä, kamera himmennys tai kuva liplattelevasta vedestä merkkinä siirtymisestä taaksepäin ajan virrassa.

Onnistuneella leikkauksella luodaan kohtauksia, joissa yksittäisen otoksen aikana tapahtuu paljon: esimerkiksi sairaalan ensiavussa saattaa olla erittäin kiire, ja tämän kiireen on tultava esiin elokuvassa. Tällaisessa tilanteessa leikkaus on ohjaajan paras työväline. Miksi? Koska sen avulla hän voi tiivistää aikaa: nopeat leikkaukset vaihtavat otoksen toiseen luoden jännityksen ja kiireen ilmapiiriä. Vastaavasti ohjaaja voi venyttää aikaa normaalista elokuvan konventiosta poikkeavalla tavalla. Hän voi esimerkiksi ”kuluttaa” useita elokuvan minuutteja yksittäiseen kohtaukseen. Leonen western-elokuvissa kohtausten taiteellisuus liittyy oleellisesti yhteen niiden keston kanssa. Hänen elokuvissaan esimerkiksi kaksintaistelut ovat osa suurempaa draamaa, elämän teatteria.

Elokuvassa aika vaikuttaa kaikkeen: kerronnan etenemiseen, rytmiin, leikkauksiin, kohtausten pituuteen ja elokuvan kestoon. Elokuva ei pyri suoraan tallentamaan maailmaa eikä sen metristä aikaa; sen sijaan, elokuva tallentaa jotain muuta, suurempaa ja ylevämpää kuten tunteita, eleitä, kertomuksia, ihmisen elämää, jne. Elokuva on ajan valtias, elokuvassa ajasta tulee taidetta.