Mikä on flunssa?

Flunssa kiusaa läpi vuoden, vaikkakin talvella enemmän, sillä virukset leviävät viileään vuodenaikaan helpommin kuin lämpimään. Flunssapöpöjä on vaikea välttää, sillä ne tarttuvat käsien, pintojen, esineiden ja hengitysilman kautta.

Nuhakuume tulee hitaasti. Ensin kurkku tuntuu karhealta ja nenä tukkoiselta. Parin päivän päästä alkaa yskä ja ruumiinlämpö saattaa nousta vähän. Vaikka flunssa ei tee täysin työkyvyttömäksi, kannattaa harkita lähteekö töihin muutenkin kuin virusten leviämisen takia. Jos työ on fyysisesti raskasta, on vaarana vakavat jälkitaudit, kuten poskiontelotulehdus, keuhkoputkentulehdus ja sydäntulehdus. Urheilla ei kannata ennen kuin oireet ovat täysin kadonneet, usein siihen menee viikko.

Nuhakuumeessa ei ruoka tahdo maistua, onkin tärkeää juoda paljon. Juomasta saa energiaa ja voimia toipumiseen ja nestehukka vältetään. Flunssa paranee useimmiten itsekseen levolla. Matalaa kuumetta ei kannata laskea lääkkeillä, kuume tappaa pöpöt pois. Jos kuume on korkea, häiritsee unta ja olo on kurja, kuumelääke auttaa. Unen helpottamiseksi voi tarvittaessa ottaa yskänärsytystä lievittävää lääkettä, tukoista nenää avaavia tippoja ja suihkeita.

Oireita voi lievittää muullakin kuin lääkkeillä. Jäätelöä voi syödä hyvällä omallatunnolla, sillä kylmä lievittää kurkkukipua. Höyryhengitys tehoaa tukkoiseen nenään ja kutittavaan yskään. Höyryhoitoa voi ottaa saunan jälkihöyryissä tai olemalla kylpyhuoneessa 10–15 minuuttia ovi suljettuna ja antaa lämpimän suihkun valua. Unen tuloa voi helpottaa nostamalla vuoteen pääpuolta esimerkiksi laittamalla kirjoja sängyn jalkojen alle.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannatta lähteä vasta jos olo on ihan vetämätön tai kuume nousee uudelleen. Kuumeeseen liittyvä kova kurkkukipu ja pitkittynyt kivulias yskä saattavat olla merkkejä vaativasta bakteeritulehduksesta, joka vaatii antibioottikuurin. Astetta rajumpi kuin flunssa, on influenssa. Se paranee useimmiten samalla tavalla kuin flunssakin. Oireet ovat flunssaa voimakkaammat ja tauti kestää kauemmin.

Flunssa on yritetty ehkäistä esimerkiksi C-vitamiinilla, kunnonkohotuksella ja kylmäkaraisulla. Runsas C-vitamiinin käyttö, 1-2 g päivässä, ei estä tautia tarttumasta, mutta saattaa lyhentää sen kestoa päivällä, parilla. Kovakaan fyysinen kunto ei estä sairastumasta, mutta hyväkuntoinen ihminen kestää taudin koettelemukset paremmin kuin huonokuntoinen ihminen. Avantouimarit sairastavat muita vähemmän flunssaa. Mitään tieteellistä selitystä tälle ei ole. Saattaa olla, että avantouimarit ovat keskimääräistä terveempiä ihmisiä.