Mikä on mononukleoosi?
Mononukleoosi (kutsutaan myös rauhaskuumeeksi tai kansanomaisemmin pusutaudiksi) on Esptein-Barrin viruksen aiheuttama infektio nielussa. Lähes kaikki sairastavat mononukleoosin jossakin elämänsä vaiheessa, yleensä nuoruudessa tai varhaisessa aikuisuudessa. Puolet suomalaisista sairastaa mononukleoosin jo ennen viidettä ikävuottaan. Tauti jättää elinikäisen vastustuskyvyn. Mononukleoosi tarttuu syljen mukana ja itämisaika on pitkä, 21–30 vuorokautta. Vain noin 5 % kaikista tapauksista diagnostisoidaan.
Oireet ja hoito
Pikkulapsilla oireet ovat lievemmät ja vähäisemmät. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla oireina esiintyy imusolmukkeiden turvotusta, nielutulehdus, kuumetta (korkeaa ja pitkäkestoista), puhe saattaa olla puuromaista sekä joissakin tapauksissa myös maksatulehdus voi olla yksi oireista. 15 prosentilla on myös silmäluomien turvotusta. Oireiden perusteella voidaan luulla sitä angiinaksi, joten tarkempi selvyys saadaan verikokeissa, joissa todetaan maksaentsyymeiden määrän kohoaminen. Riskinä on myös pernan repeäminen tunnustelun tai raskaan liikuntasuorituksen yhteydessä, mutta tämä on harvinainen riski. Pahimmassa tapauksessa tauti voi kestää ja oireilla jopa useamman viikon.
Varsinaista lääkehoitoa ei ole. Penisilliiniä käytetään usein ehkäisemään taudin leviämistä. Mikäli kivut ovat kovat, kipulääkitys on tarpeellinen. Kuumeeseen voidaan käyttää kuumelääkitystä. Joskus voidaan tehdä nielurisaleikkaus, mikäli risat turpoavat ja hengitys muuttuu vaivalloiseksi. Lepo ja runsas nesteiden nauttiminen on tärkeää. Liikuntaa ja rasitusta suuressa määrin pitäisi välttää ainakin kaksi viikkoa taudin jälkeen. Seurantaa ei tarvita. Kuolleisuus mononukleoosiin on vähäinen, suorastaan olematon.