Mikä on kurkkumätä?
Kurkkumätä eli difteria, joka tunnettiin jo antiikin Kreikassa, on bakteerin aiheuttama, vaarallinen tartuntatauti, jolle on ominaista hengitysteiden ja nielun tulehdus. Bakteerin tuottama eksotoksiini, rakenteeltaan valkuaisaine, voi vaurioittaa sydänlihasta. Rokotusten aloittamisen jälkeen kurkkumätä on Suomessa harvinaistunut, mutta esimerkiksi 1990-luvun lopulla Venäjällä Pietarin alueella todettiin laaja epidemia, mikä lisäsi tartuntariskiä Suomessakin. Venäjän kurkkumätäepidemiat mitä ilmeisimmin ovat johtuneet rokotusten laiminlyönneistä ja neulojen välityksellä tapahtuvien HIV-tartuntojen pelosta.
Oireet
Kurkkumädässä hengitysteiden ja nielun limakalvot tulehtuvat. Alussa konkreettiset oireet ovat kuitenkin melko olemattomia ja kuumeen nousu tavallisesti vain lievää. Vähitellen limakalvot peittyvät vaaleanharmaalla peitteellä, mikä lopulta aiheuttaa nielemiskipuja ja alkaa ahtauttaa kurkunpäätä. Tästä voi seurata hengitysvaikeuksia ja jopa tukehtuminen.
Hoito
Kurkkumädän hoito perustuu eksotoksiini-myrkyn vasta-aineeseen, antitoksiiniin. Tämän lisäksi potilas on antibioottikuurilla (yleensä penisilliini) muutaman viikon ajan.
Rokotus
Kurkkumätää vastaan on vuodesta 1956 lähtien rokotettu nk. kolmoisrokotteella TPD, joka sisältää lisäksi rokotteet jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan, sekä kaksoisrokotteella (hinkuyskä-kurkkumätä). Suomessa lapset rokotetaan nykyisin kurkkumätää vastaan elämänsä alkuvaiheessa säännöllisesti ja myöhemmin tehosteannoksina. Aikuisiässä mm. alokkaille annetaan puolustusvoimissa tehosterokotus, jollainen myös erityisesti epidemia-alueelle matkustettaessa on aikuisen suositeltavaa aina ottaa.