Kulttuuriantropologia - kulttuurin tulkki ja tallentaja
Kulttuuriantropologia on ihmistä kulttuurisena olentona tutkiva tieteenala. Kulttuuriantropologiassa kulttuuri ymmärretään tietyn yhteisön ominaisena ajattelu- ja toimintatapojen kokoelmana. Kulttuurista saamme arvomme ja normimme ja siksi se on lähtökohta tavallemme ymmärtää ympäröivä todellisuutemme.
Kulttuuriantropologia tutkii monia ihmiseen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä erilaisista näkökulmista. Varhainen antropologia oli erityisen kiinnostunut alkuperäiskansoista, joihin tutkimusmatkojen ja kolonialismin myötä törmättiin yhä useammin. Antropologit tallensivat näiden kulttuurien perinnettä ja tapoja etnografisilla kuvauksilla ja pyrkivät näin keräämään tietoa maailman kulttuurien moninaisuudesta. Kulttuurien kehitystä ja muutosta yritettiin teoretisoida ja kulttuurien välisiä suhteita jäsentää. Antropologia on tarkastellut eri yhteisöjen instituutioita kuten uskontoa, perhettä, taloutta sekä politiikkaa. Näiden ohella tutkimuksen kohteena ovat olleet ihmisten arki ja sen monet pienet ja suuret yksityiskohdat.
Vaikka alkuperäiskansojen tarkastelu ja kuvailu muodostivat pitkään kulttuuriantropologisen tutkimuksen keskipisteen, on nykyään angloamerikkalaisten ja eurooppalaisten kulttuurien sekä ala- ja osakulttuurien tutkimus yhtä suuressa roolissa. Samoin etnisyyden ja kulttuurien välisen kohtaamisen problematiikka on tullut tärkeäksi. Näin kulttuuriantropologia pyrkii vastaamaan omalla ajallamme tärkeiksi koettuihin kulttuurikysymyksiin.
Kulttuuriantropologisen tutkimuksen tavoite on lisätä tietoa kulttuurien moninaisuudesta ja kulttuureista niiden omasta näkökulmasta. Postmoderni kritiikki osui terävästi antropologiaan, jonka käsitteistöä ja metodeita alettiin pitää joskus jopa tutkittuja kohtaan ylimielisinä. Antropologiaa on syytetty etnosentrismistä (oman kulttuurin ensisijaistamisesta) ja eksotisoimisesta (vieraiden kulttuurien eksoottisten piirteiden ylikorostamisesta). Antropologiaa onkin leimannut tämän jälkeen refleksiivisyys eli oman tutkimuksen lähtökohtien esille tuominen ja tutkimusprosessin vaiheiden näkyväksi tekeminen.
Kulttuuriantropologia on metodeiltaan pysynyt uskollisena varhaisten antropologien perinnölle. Antropologian empiirinen aineisto kerätään kenttätöitä tekemällä ja tutkimuskohteen ruohonjuuritason todelliseen elämään tutustumalla. Antropologiseen tutkimustraditioon kuuluvat mahdollisesti pitkäkestoiset oleskelujaksot tutkittujen parissa, suorat haastattelut, esineistön tallentaminen sekä havainnointi sen eri muodoissa. Kulttuuriantropologia lainaa paljon aineistoa ja metodeita myös kulttuurintutkimuksellisilta lähitieteiltään folkloristiikalta ja etnologialta, arkeologialta sekä sosiologialta.