Millainen Chile on matkakohteena?
| Pääkaupunki: | Santiago |
| Pinta-ala: | 736 905 km2 |
| Asukasluku: | 15,5 milj. |
| Rahayksikkö: | Chilen peso (CLP) |
| Virallinen kieli: | espanja |
| Uskonto: | 77 % roomalaiskatolilaisia, 13 % protestantteja, 10 % muita |
| Sijainti: | Etelä-Amerikan länsirannikolla |
Nähtävyydet
Chileen matkailijan houkuttelevat lumihuippuiset tulivuoret, Pääsiäissaari, rannikon lomakeskukset, maailman kuivin erämaa-alue sekä kaupunkien siirtomaatyylinen arkkitehtuuri. Santiagossa, Chilen historiallisessa pääkaupungissa paistaa aurinko 300 päivänä vuodessa. Neitsyt Marian patsas suojelee kaupunkia San Cristóbal-kukkulalta. Pääkatu kulkee vanhassa Mapocho-joen täytetyssä uomassa. Kadun varrella sijaitsevat Etelä-Amerikan suurin kirjasto ja vuonna 1550 rakennettu Pyhän Franciscuksen kirkko. Kaupungin sydän on Plaza de Armas, jonka läheisyydessä sijaitsevat kaupungin tärkeimmät rakennukset kuten teatterit, kaupungintalo ja museot. Lisäksi kaupungista löytyvät Pariisin Sacré-Coeurin tarkka kopio, Los Sacramentinosin kirkko ja yksi eteläamerikkalaisen jalkapallohulluuden tyyssija, Estado Nacional-stadion. Kaupungissa on helpointa kulkea paikallisbusseilla eli microilla, tai sitten collectivoilla eli ”yhteistakseilla”. Santiagoa vaivaa mm. liikenteen päästöjen takia ympärivuotinen savusumu, smog, joka voi varsinkin talvella olla vaivaksi varsinkin astmaatikoille.
Santiagosta pääsee helpohkosti käymään Vina Del Maressa, Chilen puutarhakaupungissa, joka on täynnä hyviä ravintoloita merenantimineen ja paikallisine punaviineineen. Pohjoisessa sijaitsee Arica, espanjalainen siirtomaa-ajan kaupunki, joka on kuulu myös valkoisista hiekkarannoistaan. Tästä kaupungista pääsee myös tulivuorten ympäröimälle, henkeäsalpaavalle Chugarajärvelle. Myös keidaskaupunki Calama sijaitsee pohjoisessa toimien porttina Atacama-erämaalle ja siellä sijaitseville kuparikaivoksille sekä Tation kuumille lähteille. Valparaisossa sijaitsee Chilen laivasto ja kalastuselinkeinon keskus. Portilloon suuntaava pääsee talviurheilulajien pariin hiihtokeskukseen, jossa on lunta lähes ympäri vuoden. Chilen keskuslaakso on täynnä viinitiloja, joissa voi käydä tutustumassa palkittuihin paikallisiin viineihin ja niiden valmistukseen.
Pääsiäissaaren kiviset, pitkäkorvaiset miehet eli moait, ovat vieläkin mysteeri, sillä ei tiedetä miten parhaimmillaan lähes 20 metriset, satojen tonnien painoiset patsaat on aikanaan työstetty. Kaikkiaan kivisiä miehiä on 900. Toinen arvoitus on se, keitä näiden patsaiden rakentajat ovat olleet, ja kolmas on saaren oma kirjoitus, rongorongo, jonka avainta on turhaan yritetty löytää.
Ruoka ja juoma
Chilen kaupungeissa on runsaasti kala- ja äyriäisravintoloita. Yleisin chileläinen kalaruoka on congrio. Parillas de mariscos eli grillattu äyriäispannu on myös suosittu herkullinen ateria. Kasvissyöjille Chilestä löytyy hieman huonommin ravintoloita, mutta ei hätää, mm. empanada-piiraat ja sopaipillas ovat suosittuja kasvissyöjien välipaloja. Salaattitarjonta vaihtelee paikoittain, mutta perinteisessä chileläisessä salaatissa on aina tomaattia, sipulia ja paikallisia yrttejä. Ruuissa käytetään usein myös avocadoa ja kananmunaa. Hintataso vaihtelee kaupunkien välillä, mutta on melko lähellä länsieurooppalaista hintatasoa.
Juomista ovat tunnettuja ja suositeltavia paikallinen alkudrinkki pisco sour, sekä makea drinkki vaina. Chileläiset viinit ovat kehuttuja ja palkittuja ja varmasti maistelemisen arvoisia, ja ravintoloista voi aina tilata myös olutta. Vesijohtovettä voi juoda, mutta heikkovatsaisille suositellaan silti mieluummin pullotettua vettä.
Ilmasto ja maaperä
Chilessä on vaihteleva ilmasto, onhan maa Andien ja Tyynenmeren välisessä puristuksessa, ja maalla pituutta etelä- pohjoissuunnassa 4300 kilometriä. Keskimääräinen leveys on vain alle 200 kilometriä. Pohjois-Chilessä sijaitsee Atacaman autiomaa, jossa sateita on odotettavissa muutaman sadan vuoden väliajoin. Eteläkärjessä tulee vastaan Kap Horn, karu jäinen Tulimaa ja meren takana Antarktis. Väliltä, keskuslaaksosta, löytyy vehreitä metsiä ja viinitiloja, joita ravitsevat Andien rinteiltä valuvista sulamisvesistä syntyvät joet. Chilessä on myös yli 2000 tulivuorta, joista 55 on aktiivisia. Tyynessä valtameressä sijaitsevat Juan Fernándezin saaret (oletetut Robinson Crusoen kotisaaret) sekä Pääsiäissaaret kuuluvat Chilelle, kuten myös palanen Etelämannerta.
Ilmasto Atacaman autiomaassa on kuiva, ja alueen tammikuun keskilämpötila on +20, ja heinäkuussa +16 astetta. Maan pääkaupungissa, keskuslaaksossa sijaitsevassa Santiagossa ilmasto on talvisin, eli kesä-elokuussa, melko viileää. Päivälämpötilat liikkuvat +15 asteen tietämissä ja öisin nollan kieppeillä. Kesäisin kaupungissa voi olla suorastaan tukahduttavan kuumaa, tammikuun keskilämpötila on +20 astetta. Chilen eteläosassa ilmasto on mereinen. Myrskyt ovat alueella yleisiä. Tammikuun keskilämpötila alueella on noin +10 ja heinäkuussa +2 astetta.
Historia
Chilen alkuperäisasukkaat, araukaria-intiaanit viljelivät maata ja kasvattivat laamoja. 1400-luvulla Inkat valtasivat Chilen alueita, mutta antoivat sotaisuudestaan kuulujen paikallisasukkien olla veronkeruuta lukuun ottamatta rauhassa. Inkat joutuivat luovuttamaan Andien herruuden espanjalaisille Diego de Almagrolille ja Pedro de Valdivialle , joista jälkimmäinen perusti Chilen alueelle Santiagon saatuaan ensin ajettua intiaanit etelämmäksi. Ajan mittaan maat jaettiin espanjalaisille ja intiaanit työnnettiin yhä etelänpään. Tänäkin päivänä suurin osa alkuperäisintiaaneista asuu reservaateissa puhuen omaa kieltään mapudungua. Vihanpidosta huolimatta rodut ovat sulautuneet toisiinsa, ja nykyisin miltei kaksi kolmasosaa chileläisistä on mestitsejä, intiaanien ja valkoihoisten yhteisiä jälkeläisiä.
Espanjalaisia vastaan käytiin itsenäisyystaistelu 1818 Bernando O´ Higginsin johdolla, ja tästä alkoi ainutlaatuinen demokraattinen hallintokausi koko Latinalaisen Amerikan historiassa. Chile kävi ns. salpietarisodan Perua ja Boliviaa vastaan ja sai hallintaansa tärkeitä alueita, joiden salpietarivarat toivat maalle ennennäkemätöntä vaurautta. 1900-luvun alussa kuparista tuli maan tärkeimpiä työn ja toimeentulon lähteitä. Myös karjankasvatus kukoisti, josta muistona ovat paikallisten karjapaimenten, huasojen, järjestämät rodeot. Nykyisin maa käy kauppaa myös puulla sekä kala- ja maataloustuotteilla, sekä keskuslaaksossa kasvavilla sitrushedelmillä, maissilla ja vehnällä.
1960- ja 70-luvulla heräsi vaatimus uudistuspolitiikasta, jota alkoi toteuttaa vastavalittu Salvador Allende. Hänet kukistettiin kuitenkin jo vuonna 1973, ja valtaan astui armeija kenraali Pinochetin johdolla. Chilen talous elpyi, mutta poliittisen aikakausi katkesi aina vuoteen 1989 asti, jolloin Pinochet syrjäytettiin kansanäänestyksellä.
Elinkeinot
Maatalous on keskittynyt vuoristojen väliseen pitkittäislaaksoon, jossa viljellään vehnää, ohraa, maissia, vihanneksia, hedelmiä, viinirypäleitä ja sokeriruokoa. Maan keskiosassa harjoitetaan karjanhoitoa ja etelässä lampaanhoitoa.
Viennin kannalta kalastuksella ja metsätaloudella on suuri merkitys Chilessä. Tärkein vientituote on kuitenkin kupari, jota saadaan pohjoisen Chuquicamatasta sekä Keski-Chilen El Tenientestä. Se tuottaa noin puolet maan vientituloista. Lisäksi kaivosteollisuus tuottaa salpietaria, rautaa, mangaania, sinkkiä, molybdeenia, lyijyä, kultaa, hopeaa ja kivihiiltä. Maan eteläosasta saadaan maaöljyä ja maakaasua.