Millainen matkakohde on Kolumbia?
| Pääkaupunki: | Bogotá |
| Pinta-ala: | 1 141 748 km2 |
| Asukasluku: | 44,5 milj. |
| Rahayksikkö: | Kolumbian peso (COP) |
| Virallinen kieli: | espanja |
| Uskonto: | 93 % roomalaiskatolilaisia |
| Sijainti: | Etelä-Amerikan pohjoisosassa |
Nähtävyydet
Kolumbia, joka on saanut nimensä Kristoffer Kolumbuksen mukaan, tuo useimmille ensimmäiseksi mieleen huumekartellit ja maansisäiset levottomuudet. Maan suurenmoinen luonto tarjoaa kuitenkin matkailijalle suurenmoisia elämyksiä ja kokemuksia, ja sekä Tyynenmeren että Karibianmeren rannikolta löytyy upeita palmurantoja. Isla del Rosariossa ja Isla Barússa on sukeltajien paratiisi. Luontoretkeilijälle on tarjolla kuuden päivän retkiä Kolumbian luoteisosassa sijaitsevaan La Ciudad Perdidaan tai viidestä seitsemään päivään kestävä vaellus Pico Colónille. Letician kaupungista järjestetään safareita sademetsään.
Bogotá, Kolumbian pääkaupunki, sijaitsee kahden ja puolen kilometrin korkeudessa. Kaupungin arkkitehtuuri on sekoitus siirtomaavallan aikaista barokkityyliä ja modernia pilvenpiirtäjätekniikkaa. Kaupungin parhaita nähtävyyksiä on Kultamuseo, jossa voi käydä ihailemassa aarteita.
Toinen suuri kaupunki on Karibianmeren rannikolla sijaitseva Cartagena, joka on kuuluisa 1500-luvun puolivälin aikaisista rakennuksistaan. Kaupunkia käytettiin espanjalaisten kullan varastopaikkana, joka houkutteli aikanaan myös merirosvoja. Medellínin kaupunki Bogotásta luoteeseen on taas kolumbialaisten huumekartellien kotikaupunki.
Ilmasto ja maaperä
Andit halkovat Kolumbian kolmena jonona pohjois-eteläsuunnassa. Tyynenmeren alangolta kohoavat Länsi-Kordillieerit, niiden itäpuolella Keski-Kordillieerit ja itäisimpänä Itä-Kordillieerit. Itä- ja Keski-Kordillieerien välissä virtaa Karibianmereen laskeva Río Magdalena, ja Keski- ja Länsi-Kordillieerin välissä Magdalenaan yhdistyvä Río Cauca.
Kolumbian rannikot ja vuoristojen alarinteet ovat sademetsän peitossa. Koillisosa on Orinocon latvajokien halkomaa savanniylänköä. Maan kaakkoisosa on Amazonin vesistöalueeseen kuuluvaa sademetsää.
Ilmasto on trooppinen. Tyynenmeren rannikolla vuotuinen sademäärä on jopa 7000 mm, Vuoristolaaksoissa sademäärä on noin 1500 mm ja maan itäosissa 3000 mm. Kaikkein kuivin alue on Karibianmereen työntyvä Guajiran niemimaa. Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa, joka sijaitsee Itä-Kordillieerien rinteellä, helmikuun keskilämpötila on noin +14 astetta ja heinäkuussa + 15 astetta. Karibianmeren rannikolla lämpötilaa pysyttlee ympäri vuoden noin +28 asteessa.
Historia
Jo 1400-luvulla paikalliset intiaanit, chibchat muodostivat Kolumbian alueelle pieniä valtioita, mutta inkat valtasivat niistä eteläisimmät. Espanjalaiset valloittajat saapuivat alueelle 1500-luvun alussa ja perustivat Bogotán kaupungin, josta tuli myöhemmin perustetun Uuden-Granadan pääkaupunki. El Doradon kulta-aarre houkutteli paljon matkakuntia maahan.
Kolumbian itsenäisyystaistelu espanjalaisia vastaan alkoivat jo vuonna 1810 ja päättyivät vasta 1819 Simon Bolívarin johdolla voittoon. Tämän jälkeen muodostettiin Suur-Kolumbian tasavalta, joka hajosi 1830. Jäljelle jääneestä osasta muodostui Uuden-Granadan yhdysvallat, sitten 1863 Kolumbian yhdysvallat, ja 1866 Kolumbian tasavalta. Nykyiset rajansa Kolumbia sai vasta 1903 Panaman irrottautuessa ja julistautuessa itsenäiseksi USA:n avustuksella. Itsenäisyyden aika ei Kolumbiassa alkanut hyvin, vaan vuosina 1899-1902 käytiin verinen sisällissota liberaalien ja konservatiivien välillä vaatien yli 100 000 ihmisen hengen. Toisen maailmansodan jälkeen tilanne riistäytyi taas käsistä, ja alkoi pitkäaikainen sisällissota, joka vaati 250 000 uhria. Sisällissota saatiin loppumaan vasta pakkokeinoin 1960-luvulla. Tämän jälkeen Kolumbiassa on useaan otteeseen yritetty päästä aseleposopimukseen keskeisten sissijärjestöjen kanssa. Lisäksi maan hallituksella on ollut vakavia ongelmia paikallisten huumekartellien kanssa.
Kolumbian rikkaudet
Maanviljelyksen päätuote on kahvi, jonka osuus maan vientituloista on noin neljäsosa. Lisäksi Kolumbiassa kasvatetaan kaakaota, puuvillaa, banaaneja sekä sokeriruokoa, sekä kotimaan käyttöön maissia, vehnää ja riisiä. Lisäksi Kolumbiasta tulee leikkokukkia. Luvattomasti viljellään kiellettyä kookapensasta, ja huumekaupasta onkin tullut maalle laajamittainen ongelma.
Kaivosteollisuus tuottaa kivihiiltä, rautaa, kuparia, lyijyä, sinkkiä, kultaa ja uraania. Maa on ollut myös maailman johtavin smaragdien tuottaja. Lisäksi Kolumbia tuottaa maaöljyä, ja öljyn ja sen jalosteiden osuus maan viennistä on miltei kolmanneksen.