Millainen matkakohde on Argentiina?

Pääkaupunki: Buenos Aires
Pinta-ala: 2 780 400 km2
Asukasluku: 36,6 milj.
Rahayksikkö: Argentiinan peso(ARP)
Virallinen kieli: espanja
Uskonnot: 91 % roomalaiskatolilaisia, 3 % protestantteja, 2 % juutalaisia
Sijainti: Etelä-Amerikan pohjoiskärjessä

Nähtävyydet

Argentiinan pääkaupunki, eurooppalaisvaikutteinen Buenos Aires on Etelä-Amerikan johtava kulttuurikeskus. Kaupungissa on monipuolinen ja rikas museo- ja teatteritarjonta; mm. Colón, yksi maailman johtavista teatteritaloista sijaitsee kaupungissa. Museoita ja upeita, suuria puistoja löytyy Palermon hienostokaupunginosasta, ja taiteilijoiden ja boheemien suosima La Boca tarjoaa katsottavaa kirjavine taloineen. Buenos Airesin ruutukaava on helppo kulkea vaikka kävellen, mutta tarvittaessa voi kulkea vaikkapa taksilla tai tutustua Etelä-Amerikan vanhimpaan, vuonna 1913 perustettuun metroon. Kaupunkia halkoo kaksi valtavaa katua, ”Heinäkuun 9. päivän katu” ja ”Toukokuun katu”, jotka molemmat muistuttavat maan itsenäisyystaistelusta. Hyviä nähtävyyksiä kaupungissa ovat lisäksi historiallinen keskusaukio Plaza de Mayon, shoppailijan Florida-kävelykatu ja Corrientes-katu. Hiljentymään voi mennä vaikkapa Recoletan hautuumaalle, jossa myös Eva Perón lepää. Argentiinaan yhdistetään aina tango, onhan tanssi syntyisin 1900-luvun alun Buenos Airesista. Tämä merimiesten Eurooppaan tuoma tanssi on edelleen hyvin suosittu Argentiinassa, ja missä tahansa voi mennä nauttimaan taitavista tango-esityksistä kulmakahvilaan. Varsinkin Buenos Airesissa järjestetään useita laadukkaita showesityksiä. On kuitenkin huomattava että toisin kuin Suomessa, Argentiinassa ei tangoa niinkään itse tanssita, vaan kuunnellaan ja katsellaan. Myöskin askelkuviot poikkeavat suomalaisesta tangosta.

Viininystävällä on mahdollisuus käydä tutustumassa viinitiloihin, joita on lukuisasti mm. Mendozan seudulla, maan länsiosassa Andien laaksossa, noin 700 metrin korkeudessa. Lisäksi lintuharrastajille löytyy runsaasti ihmeteltävää Argentiinassa esiintyvässä miltei tuhannessa lintulajissa. Matkailijoille Argentiina on suhteellisen turvallinen maa verrattuna Etelä- Amerikan muihin valtioihin. Suurkaupungeissa voi törmätä taskuvarkaisiin ja kerjäläisiin, myöskään mielenosoitukset eivät ole kovin harvinaisia, mutta ylimääräisiä turvatoimenpiteitä ei maassa tarvita.

Pihviä ja punaviiniä

Argentiinalaiset ruoat ja juomat ovat hyviä ja edullisia. Tunnetuinta lienee argentiinalainen pihviliha eri tavoin valmistettuna, kuten ”asado”, ”parillada” ja ”churrasco”. Liha jätetään yleensä punertavaksi, eli jos haluaa pihvinsä kypsänä, tulee asiasta mainita erikseen. Kokolihan lisäksi tarjolla on mm. ”chorizo-makkaraa” paikallisessa ”choripán” –hotdogissa.

Lihan lisäksi empanado-pikkupiiraat, pastat ja pizzat ovat suosiossa, esimerkiksi Noquis-pastaa syödään joka kuukauden viimeinen lauantai. Kasvissyöjille on tarjolla monenlaisia kasvistäytteisiä suolaisia piirakoita, ”tarta”, samoin kuin laaja valikoima salaatteja. Soijaa käytetään ruoanlaitossa paljon. Meren läheisyydestä huolimatta argentiinalaisten ravintoloiden merenelävien tarjonta on huonoa, sisämaassa kalaa ei ole tarjolla juuri ollenkaan. Jälkiruoista jäätelöt ovat herkullisia, paikallinen erikoisuus on leivän päälle levitettävä Dulce de Leche. Argentiinalainen punaviini on hyvää ja useimmiten hieman edullisempaa kuin Suomessa. Tunnetuimpia lienevät Mendozan ja Cafayeten punaviinit. Muista juomista olutta voi tilata ravintoloista litran pulloissa suurellekin seurueelle. Vesijohtoveden juominen ei ole suositeltavaa jo maun takia, vaan mieluummin kannattaa juoda pullotettua vettä.

Ilmasto ja maaperä

Argentiina jakautuu neljään erilaiseen alueeseen. Pohjois-Argentiinasta osa on viileän metsäistä Gran Chacoa, osa trooppisen kuumaa ja kosteaa Iguassun putoukseen päättyvää aluetta Brasilian rajalla. Andien puolella olevat leveät ylätasangot ovat oivia alueita mm.viiniköynösten kasvatukseen, kun taas Patagonia, joka käsittää neljänneksen maan pinta-alasta, toimii laidunalueena mm. lampaille. Neljäs alue, pampa (”aukea maa”), sijaitsee maan keskiosissa jakautuen kuivaan ja kosteaan alueeseen. Kostea alue on Buenos Airesin ympäristössä, jossa sataa kesäisin ja sää on hyvin lämmin. Keskitalvella lämpötila voi laskea lähelle nollaa. Pampan hedelmällisessä maaperässä kasvatetaan viljaa ja laidunnetaan lihakarjaa.

Ilmastoltaan maa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Pohjois-Argentiinaan on parasta matkustaa talvella, jolloin alueella on viileää ja kuivaa. Tammikuun keskilämpötila on +23 astetta ja heinäkuussa +13. Buenos Airesiin kannattaa matkata keväällä tai syksyllä, sillä kaupungin kesät ovat yleensä hyvin kuumia ja kosteita. Tammikuussa pääkaupungin keskilämpötila on noin +24 astetta heinäkuussa +10 astetta. Joulukuun lopusta tammikuun puoliväliin kaupunki on miltei suljettu paikallisten viettäessä lomaa. Patagoniassa kannattaa vierailla joulukuussa tai helmi-maaliskuussa, sillä talvikuukausina alueella on vähän aktiviteetteja ja ilma hyvin kylmä. Tammikuussa alueen keskilämpötila on +18 astetta, ja heinäkuussa +3.

Maan historia

Ensimmäinen eurooppalainen Argentiinan alueella oli conquistadori Juan Días de Solís 1516. Pian tämän jälkeen perustettiin Rio de Plata eli nykyinen Buenos Aires, jonka kansannousu 1810 aloitti Argentiinan itsenäistymispyrkimykset. Argentiina itsenäistyi heinäkuun 9. päivä vuonna 1816. Maa sai nykyisen muotonsa 1881, jolloin se sai Patagonian alueen hallintaansa Brasilian ja Uruguayn kanssa Paraguayta vastaan käymässään sodassa.

Espanjalaiset valloittajat uskoivat aikoinaan löytävänsä hopeaa Argentiinasta, ja näin maan nimikin juontaa juurensa sanasta argento eli hopea. Hopea ei kuitenkaan tuonut maalle taloudellista menestystä, vaan 1880-1920 olleen kukoistuskauden mahdollisti pampalla kasvatetun viljan ja karjan lihan vienti. Pampan karjapaimenet, gauchot, ovatkin tärkeä osa Argentiinan historiaa. Heistä parhaiten kai muistetaan ponchot ja leveälahkeiset housut, bombachat. Näinä rikkauden vuosina maahan virtasi paljon siirtolaisia, ja nykyargentiinalaisista n. 85 % on eurooppalaista alkuperää. Lama vuonna 1929 sekä jatkuvat sotilasvallankaappaukset käänsivät Argentiinan kehityksen laskuun ja kasvattivat kuilua köyhien ja rikkaiden välillä, mikä on osittain säilynyt tähän päivään asti. Toisen maailmansodan jälkeen maan presidentiksi valittiin Juan Domingo Perón. Hänen vaimostaan Eva Perónista eli Evitasta tuli koko peronismin keulakuva, ja kansan keskuudessa lähes pyhimys. Perónin valtakausi kesti vuoteen 1955. Argentiina palasi demokratiaan 1989, mutta Peronismin valtakausi loppui vasta vuonna 2000, jonka jälkeen pankkikriisi romahdutti maan talouden aiheuttaen väkivaltaisia melenosoituksia ja presidenttien vaihdoksia.

Elinkeinot

Tärkein elinkeino Argentiinassa on maanviljely ja karjanhoito. Vientiin viljellään vehnää, maissia, viinirypäleitä, sitrushedelmiä, omenia ja puuvillaa. Karjanhoito tuottaa lihaa, mutta myös villaa, nahkoja ja vuotia. Patagonian alueelta saadaan maaöljyä ja maakaasua.