Mitä neoliittisella kaudella tapahtui?
Neoliittinen kivikausi tarkoittaa nuorempaa kivikautta. Neoliittisella kaudella ihminen ryhtyi viljelemään maata ja pitämään kotieläimiä. Myös keramiikka-astioiden valmistusteknologia opittiin samoihin aikoihin. Elinkeinon muuttumisen myötä myös asutus muuttui suhteellisen pysyväksi. Myös yhteisöjen yhteiskuntarakenne monimutkaistui ja muuttui entistä hierarkkisemmaksi. Aikaa myöten maanviljely loi mahdollisuudet korkeakulttuurien kehittymiselle.
Ilmaston muutoksen vaikutus ihmisen elämään
Sysäyksen maanviljelyn harjoittamiselle ja karjanhoidolle antoivat ilmastomuutokset. Subtrooppisella alueella ilmasto alkoi suotuisien vuosituhansien jälkeen muuttua vähäsateiseksi ja karuksi. Laajalle levittäytyneet yhteisöt joutuivat vetäytymään suppeammille asuinalueille. Ravinnon saanti vaikeutui ja yhteisöt joutuivat kehittämään uusia ruuanhankintamenetelmiä. Kasvisravinnon merkitys korostui ja pian ihmiset ryhtyivät itse viljelemään suotuisaksi havaitsemiaan lajeja, esimerkiksi Lähi-idässä vehnä- ja ohraheinää. Samoihin aikoihin ihmiset ryhtyivät myös kotiuttamaan hyödyllisiksi havaitsemiaan eläinlajeja: lampaita, vuohia, sikoja ja myös nautoja. Koiran hyödyllisyyden ihminen oli havainnut jo aikaisemmin metsästäjä- ja keräilijäkulttuurin aikana.
Maanviljelyn ja karjanhoidon ensimmäiset merkit
Lähi-idän ja Turkin alueita on tähän mennessä löydetty vanhimmat merkit maanviljelystä. Ne sijoittuvat noin 9000–7000 vuoden taakse. Samantapainen ravinnon tuottamisprosessi tapahtui myös Kaakkois-Aasiassa ja Amerikassa. Kummallakin alueella maatalouden merkit ovat noin 7000 vuotta vanhoja. Aasiassa ryhdyttiin viljelemään paikallisia kasvilajeja, kuten riisiä ja hirssiä, ja kotieläiminä ryhdyttiin pitämään sikoja, nautoja ja vesipuhveleita. Keski-Amerikan intiaanit puolestaan ryhtyivät viljelemään paikallisista kasveista ensin maissia ja papuja, kotieläimiä he alkoivat pitää tuhat vuotta myöhemmin. Intiaanien kesyttämät kotieläimet olivat kalkkuna, laama ja alpakka. Myöhemmin eli noin 4000 vuotta sitten intiaanit ryhtyivät viljelemään myös perunaa.
Keramiikka
Neoliittiselle kaudelle oli tyypillistä myös keramiikan valmistus. Afrikan ja Lähi-idän keramiikkalöydöt ovat samalta ajalta 7000–8000 vuoden takaa ja arvellaan, että tämä innovaatio tehtiin kummassakin paikassa samoihin aikoihin. Kaukoidässä, ainakin Japanissa ja Kiinassa keramiikkaa valmistettiin jo 9000 vuotta sitten. Japanissa jotkut keramiikkalöydöt on arvioitu vielä vanhemmiksi 11 000 vuotta sitten tehdyksi eli ne olisivat maailman vanhinta tunnettua keramiikkaa.
Uudet elinkeinot leviävät Eurooppaan
Aikaa myöten maanviljely ja karjanhoito levisivät innovaatioalueiltaan myös muualle. Eurooppaan nämä elinkeinot levisivät Lähi-idästä Välimeren rannikkoa pitkin noin 4500–5000 eKr. ja Länsi-Eurooppaan maanviljely kotiutui viimeistään 4000 eKr.
Neoliittinen kulttuuri ja sitä ympäröivä pyyntikulttuuri kävivät vilkasta kauppaa, tavaranvaihtoa. Suosittuja kauppatavaroita olivat työkalujen ja korujen raaka-aineet, esimerkiksi Italiassa vulkaaninen lasi ja itämeren etelärannikoilla meripihka. Myös metallit, ensin kupari alkoivat olla suosittuja vaihtoartikkeleita jo neoliittisella kaudella.
Euroopan väestö kasvoi neoliittisella kaudella ja pyyntielinkeinoa harjoittaneet yhteisöt joutuivat yhä ahtaammalle. Maasta kiisteltiin myös maataviljelevien yhteisöjen kesken. Tilannetta pahensi myös kilpailu raaka-aine-esiintymistä. Tämän vuoksi esimerkiksi Euroopassa olivat neoliittisen kauden loppuvuosisadat 3000–2000 eKr. hyvin levotonta aikaa.