Miten kriisistä selvitään?
Kriisi laukeaa, kun olosuhteet tunnustetaan olemassa oleviksi. Kuolemaan ja fyysisiin menetyksiin liittyvien uhkakuvien vuoksi ihminen joutuu kriisissä käsittelemään koko suhdettaan elämään. Lasten uhmaiät, murrosikä, itsenäistyminen, aikuistuminen ja vanhuuden tunnustaminen aiheuttavat kukin oman luonnollisen kriisitilansa. Kriisit kuuluvat luonnollisena osana elämään. Kasvaessaan, elämää kokiessaan ja kehittyessään ihminen alkaa nähdä elämää uusista näkökulmista. Kriisi syntyy, kun vanha ei enää ole mahdollista tai se ei enää kelpaa eikä uutta ole vielä tiedossa.
Jokainen uusi elämänvaihe tuottaa kysymyksiä. Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Keitä me olemme yhteisönä ja suhteessa toisiimme? Äkilliset ulkoiset kriisit, kuten onnettomuudet tai kuolemantapaukset, ovat tunnistettavia ja kaikille näkyviä tilanteita. On myös hyväksyttyä kriisiytyä suuronnettomuuden vuoksi. Ongelmallisempi on sellainen henkinen kriisi, joka näyttää syntyvän tyhjästä. Ihmisellä voi olla kaikki mitä elämältä on aina halunnut ja kuitenkin elämä tuntuu tyhjältä. Syyllisyys siitä, että ei osaa nauttia kaikesta hyvästä, voi aiheuttaa ahdistusta. Ahdistusta on vaikea jakaa, koska ei ole mitään mitä jakaa.
Onnellinen tilanne syntyy kun ihminen löytää lopulta kriisiin ratkaisun. Se voi olla esimerkiksi uskonnollisen heräämisen tuottama onnen tunne tai se voi olla arvomaailman uudelleenarvioinnin tuottama rauha. Ihminen haluaa pysyä myös henkisesti mukana elämän fyysisten muutoksien virrassa. Onnellinen on sen ihmisen tila, joka vihdoin saa omasta elämäntilanteestaan otteen.
Kysymys on sopeutumisesta. Kriisi aiheutuu sisäisestä pakosta sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Kriisi laukeaa, kun tilanne kuitataan olemassa olevaksi tosiasiaksi. Kriisi syntyy siitä, että moninaiset tunteet aiheuttavat hämmennystä. Kun tunteet hyväksytään ja ne uskalletaan tunnustaa olemassa oleviksi, kriisillä on mahdollisuus laueta.
Uutta ei voi kuitenkaan tuoda vanhaan tilanteeseen ilman, että vanhakin on pakotettu muuttumaan. Kriisistä toipuneen uudet elämän suuntaviivat voivat aiheuttaa kriisin ympäristöön. Kriisi on aina muutoksen paikka. Kun yksi muuttuu, muiden on sopeuduttava ja muututtava mukana.