Kuinka kuvataiteilija työskentelee?

Taiteilijan ammatti on perinteisesti ajateltuna kutsumusammatti. Suurimmalla osalla taiteilijoista alalle ohjaavana tekijänä on halu, tunne tai intuitiivinen taju siitä, mihin pyrkiä. Kuvataiteilijan työssä tarvitaan luovuutta ja itsenäisyyttä. On oltava rohkea, ennakkoluuloton ja omaperäinen. Muita tarvittavia erityispiirteitä on paljon, ja ne vaihtelevat taiteen alueen mukaan: kuvanveistossa, maalauksessa, grafiikassa ja valokuvauksessa ovat keskeisiä eri taidot. Lisänä tulevat vielä uudemmat taiteen alueet, kuten ympäristötaide, mediataide, performanssi ja tilataide. Yhteistä näille kaikille on uuden luominen, ajan hengen kuvaaminen, yhteiskuntasidonnaisuus ja kulttuurin rikastuttaminen. Vaikka kuvataiteilijan työn luonne muuttuu jatkuvasti, ja ammatin saama arvostus ja taiteilijan asema vaihtelevat, ovat nämä piirteet säilyneet keskeisinä ja ne ovat 2000-luvulle tultaessa selvästi paremmin yleisön tiedossa ja kiinnostuksen kohteena. Kuvataiteen läsnäolo on lisääntynyt ja alan harrastus kasvanut samalla, kun kuvataiteen luonne ja taiteilijan suhde yleisöönsä on muuttunut. Kaikessa tässä leimaa lyövänä on arkipäiväistyminen ja taiteilijan tuleminen yhä lähemmäs taiteen kokijaa tai katsojaa.

Taiteilijaksi voi itseään kutsua kuka tahansa. Jonkinlainen mittari ammattitaiteilijuudesta voisi kuitenkin olla ammattitaiteilijan koulutus tai ammattiliittoon kuuluminen, sillä kumpikin näistä edellyttää näyttöä osaamisesta. Näyttelyihin osallistuminen on usein tärkeäksi koettu seikka jaettaessa apurahoja tai tehtäessä päätöksiä ammattiliittoon valitsemisesta. Tietenkin näyttelyitä voi olla vaikeata järjestää ilman ammattiliiton tukea, ja siten voi olla olemassa eräänlainen kehä. Kuvataiteilijan ammatti vaatii tekijältään paljon sinnikkyyttä tämäntapaisissa asioissa; vaikka kuvataiteilijan työ on vapaata, taiteilijan työskentely- ja toimeentulomahdollisuuksiin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin vain taiteellinen lahjakkuus tai inspiraation olemassaolo. Apurahajärjestelmä, toiset kuvataiteilijat, taiteen välittäjät, galleristit, kriitikot ja yleisö on pakko ottaa huomioon, kun etsitään omaa paikkaa taidemaailmassa, haetaan apurahoja, pyritään osallistujiksi näyttelyihin, toimitaan vuorovaikutuksessa median kanssa ja koetetaan hallita omaa taloutta. Taidehistoria, kuvataiteen tyylisuunnat ja kulloisetkin virtaukset vaikuttavat kulttuuriin kokonaisuutena ja siten myös yksittäiseen kuvataiteilijaan.

  1. Jatkuva työskentely on edellytyksenä kuvataiteilijan työssä edistymiselle, sillä monien taiteilijoiden työtekniikat sisältävät erilaisten materiaalien ja niiden työstämistekniikoiden hallintaa, puhumattakaan kädentaidoista yleisemmin. Taiteellinen ja visuaalinen lahjakkuus vaatii vaalimista. Taiteilijan työ on hyvin yksilöllistä, ja jokaiselle kehittyy yleensä oma tapa työskennellä sisällön ja muodonannon välillä. Ympäristön merkitys ideoiden kehittymisessä taideteoksiksi &8211; maalauksiksi, veistoksiksi, kuviksi tai muiksi taideteoksiksi &8211; on suuri, ja siksi taiteilijat tarvitsevat usein virikkeitä muusta taiteesta, esteettisestä tutkimuksesta tai sosiaalisesta elämästä. Ideoiden lähteenä voi tietenkin olla mikä tahansa todellisen ja kuvitellun maailman väliltä.
Näyttelyiden pitäminen on kuvataiteilijalle keskeinen toimintatapa. Näyttelyjen suhteen on huomion arvoista, että ne vaativat taiteilijalta pitkäjänteisyyttä. Museoiden ja gallerioiden aikataulut suunnitellaan yleensä pitkälle etukäteen, ja näyttelyaikoja monesti jo edellisenä vuonna. Näyttelytöiden tekeminenkin vie yleensä pitkiä aikoja, usein muutamista kuukausista vuosiin, riippuen ilmaisutekniikasta; esimerkiksi kuvanveistäjän työ vaatii yleensä pitkiä aikoja, varsinkin jos työt ovat suurikokoisia. Tällöin usko omaan ideaan joutuu koetukselle. Kärsivällisyyttä koettelee myös se, että tunnustuksen saaminen voi olla vaikeaa ja vasta pitkällisen työn tulos. Tämä ei yleensä ole ongelma, sillä harvalle taiteilijalle kaupalliset intressit ovat työnteon ensisijainen motiivi. Sen sijaan itse taiteellinen työ on pääasia, vaikkei teosten myynti ja muu palaute olekaan yhdentekevää: yhteydessä yleisöön ja arvostelijoihin kiteytyvät usein pitkän työnteon tulokset.