Mitä työssäoppiminen tarkoittaa?

Työssäoppimisella tarkoitetaan suunnitelmallista henkilöstön kehittämismenetelmää, jonka toteutuksen pohjana toimii etukäteen laadittu opinto-ohjelma. Opinto-ohjelmassa määritetään mitä tehdään, milloin ja kenen johdolla, sekä mitä tuloksia työssäoppimisen kehittämismenetelmältä odotetaan. Olennaista on työssä tarvittavan osaamisen oppiminen, jolloin oppimisen puitteet on järjestettävä mahdollisimman sopiviksi. Koulutustapahtumaa järjestettäessä on pohdittava, voidaanko työpaikalla järjestää sellaiset olosuhteet, jotka mahdollistavat tehokkaan oppimisen.

Mitä on huomioitava työssä oppimisen suunnittelussa?

  • On sovittava kuka ohjaa, opastaa ja toimii kehittämisen seuraajana sekä onko hänellä riittävästi aikaa ohjaamistyöhön?
  • Miten alan teoriatavoitteinen opiskelu järjestetään? Käytetäänkö yhteistyökumppanina jotakin ammattialan oppilaitosta vai tapahtuuko opetus mm. kirjallisuuden kautta?
  • Mitä kirjallisuutta hankitaan sekä millaisia keskusteluja käydään asiantuntijoiden kanssa?
  • Mitä yritysvierailuja/tutustumiskäyntejä muihin yrityksiin järjestetään, ja mitä muita kehittämisen muotoja sekä resursseja tarvitaan?
  • Mitä muuta materiaalia tarvitaan oppimisen tehostamiseen ja mistä sitä saadaan?
  • Miten koulutettavat raportoivat oppimistapahtuman tuloksista, miten niitä arvioidaan ja kuka antaa palautetta sekä arvioi työssä oppimista?
  • Miten tämä palaute käytetään oppimistilanteissa hyväksi?
  • Mitä muita toimia tarvitaan?
  • Onko tavoitteena tutkintotasoinen kouluttautuminen ja millä tavoin ammatillisen pätevyyden osoittaminen annetaan - näyttötutkinnolla vai muulla tavoin?
Työssäoppiminen vaatii menetelmänä ihmisen työhalun ymmärtämistä. Yksilöllinen suoritustarve on ihmisen yksi työhalun osatekijä, sillä uuden oppiminen työn ohella vaatii korkeaa suoritushalua. Mikäli henkilön oma suoritustarve henkilökohtaisten tavoitteiden suhteen on korkea, on todennäköistä, että hänen suoritustarpeensa myös työssä on korkea. Ihmisen työhalu on siis riippuvainen niistä tarpeista ja tavoitteista, joita hänellä on omassa elämässään ja joiden hän katsoo voivan toteutua työssään. Työhaluun vaikuttaa myös se, kokeeko ihminen työkäyttäytymisensä hyödylliseksi tavoitteidensa saavuttamisen kannalta eli kokeeko hän työyhteisön sekä työn omasta näkökulmastaan palkitsevaksi.