Kokoustekniikka demokratian välineenä

Kokoustekniikka puheenparsineen ja nuijankopautuksineen saattaa tuntua monimutkaiselta. Eikö asioista voisi vain päättää ilman turhia koukeroita? Kuitenkin kokoustekniikka saattaa lopultakin yksinkertaistaa asioita. Kun on suuri joukko ihmisiä koolla ja koetetaan päästä kaikkia tyydyttävään lopputulokseen, tarvitaan järjestäytynyttä toimintatapaa.

  1. Kokouksessa jokaisen äänen pitää päästä kuuluville. Sitä varten puheenjohtaja jakaa puheenvuoroja järjestyksessä. Puheenjohtajalla ei ole juuri sen enempää päätösvaltaa kuin muillakaan. Siksi on aina hyvä muistaa myös työjärjestyspuheenvuoron olemassaolo. Sanoessaan &8221;puheenjohtaja, työjärjestykseen!&8221; kuka tahansa kokoukseen osallistuja saa itselleen puheenvuoron välittömästi. Tällä puheenvuorolla hän voi puuttua vaikkapa puheenjohtajan työskentelyyn, liialliseen kiirehtimiseen, ehdottaa taukoa ja niin edelleen.
Kokoustekniikka mahdollistaa demokraattisen asioiden käsittelyn. Kannattaa siis käyttää puheenvuoroja ja tehdä ehdotuksia sekä kannattaa hyviä ehdotuksia, kun niitä esitetään. Vain kannatetut asiaehdotukset pääsevät äänestykseen. Ennen kaikkea on hyvä tutustua kokouksen sisältöön jo ennen kokousta ja muodostaa oma kantansa asioista.

Huonoonkaan äänestystulokseen ei tarvitse tyytyä. Jos on tuonut eriävän kantansa esille kokouksessa voi pyytää vielä äänestyksen jälkeen, että eriävä kanta tai kirjallinen vastalause liitetään pöytäkirjaan. Tällöin moittija on vapaa päätöksen juridisesta vastuusta, vaikkei vapaudukaan noudattamasta päätöstä.