Tuoko juhla vaihtelua?
Yrityksen koko henkilökunnan yhteinen vuosijuhla on usein jo vakiintunut käytäntö. Perinteiset pikkujoulut kaavamaisine ohjelmineen ovat vähittäin menettämässä merkitystään. Monet yritykset viettävät vuosijuhlaansa keväällä tai alkusyksyllä. Ravintolaillan sijasta voidaan matkustaa naapurikaupungin teatteriin, urheilukilpailuja seuraamaan tai elämysretkelle. Joskus tehdään pieni ulkomaanmatka tai sitten henkilökunnan juhla voi olla vaikkapa ekstremepäivä tai rusettiluisteluilta, toki juhlaan osallistuvien mieltymysten mukaan. Tilanteeseen ja matkakohteeseen sopiva ruokailu kruunaa juhlan.Juhlan tehtävänä on lisätä henkilökunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja työssä viihtymistä. Vapaan yhdessäolon aikana voikin työtoverista tai johtajasta löytyä aivan uusia piirteitä, jotka puolestaan helpottavat arkisen aherruksen vuorovaikutusta. Työyhteisöjen ihmissuhdesolmujen selvittämisen saattavat vapaa-ajan tapahtumat siten tuoda selvyyttä. Koulutustilaisuudeksi juhla ei kuitenkaan saa muodostua.
Jos henkilökunnan juhlalle ei ole valmiita sääntöjä, voi ideoita ja toiveita kysellä työaikana. Työntekijältä tullut aloite juhlateemaksi ja kenties myös vastuu järjestelyistä on omiaan lisäämään työyhteisön tasa-arvoa. Vastuu juhlasta voi myös vuorotella vaikkapa osastoittain.
Juhlahetkeen on aihetta vaikka merkittävän kaupan myötä. Kun henkilökunnan jokainen jäsen on omalla työpanoksellaan vaikuttanut menestykseen, on huomaaminen paikallaan. Arjen voi silloin katkaista maljoja kohottamalla ja pikku puheella. Täytekakkukahvit nautitaan yleisesti merkkipäiviä vietettäessä. Monissa työyhteisöissä onkin tapana juhlistaa henkilökunnan jäsenten syntymä- ja nimipäiviä.
Isoissa yrityksissä myös eri osastot ja tiimit voivat järjestää omia virkistyspäiviään ja juhliaan. Päämääränä on, että henkilökunnalla on mahdollisuus yhteiseen virkistäytymiseen riittävän usein joko pienryhmässä tai yrityksen koko henkilökunnan voimin.