Hormonit säännöstelevät kasvien kasvua

Kasvu määritellään peruuttamattomana kasvin koon kasvuna, jolloin kasvin kuiva-aineen määrä kasvaa, johtuen sekä kasvin solujen jakautumisesta että solujen koon suurentumisesta. Kasvien kasvulliseen kasvuun liittyy siementen itäminen sekä kasvin kasvu siemenestä kehittyneeksi kasviksi. Itämisen jälkeen kasvu on säännöstelty kasvusolukoissa, joita on pääasiassa juurissa ja versoissa.

Hormonit ovat kemiallisia viestinviejiä, jotka säännöstelevät kasvien kasvua. Kasveissa toimii pääasiassa viisi hormoniryhmää: auksiinit, sytokiniinit, etyleenit, gibberelliinit ja abskissihappo. Lisäksi kasveissa on useita muita luonnollisesti esiintyviä komponentteja, joilla on vahva biologinen aktiivisuus. Kaikki kasvien soluissa ja kudoksissa olevat kasvihormonit vaikuttavat yksilöllisesti sen kasvuun ja erikoistumiseen.

Solun kasvu

Auksiinit edistävät kasvin solujen kasvua aktivoimalla solujen pidentymistä muuttamalla soluseiniä, jotta ne voivat laajeta. Auksiinit vaikuttavat myös fototrofismiin, eli kasvin kääntymiseen valoa kohti. Kasvissa on auksiinihormonia enemmän aina kasvin varjoisella puolella. Sytokiinit edistävät solujen jakautumista ja erikoistumista. Gibberelliinit edistävät solujen kasvua ja etyleeni-hormooni puolestaan ehkäisee sitä.

Horros

Tutkimusten mukaan abskissihappo edistää horrosta ja gibberelliini-hormoonit vaikuttavat horroksen päättymiseen.

Siemenen itäminen

Gibberelliini edistää siementen itämistä ainakin monilla ruohokasveilla. Kypsymättömissä siemenissä on suuria määriä gibberelliiniä verrattuna muihin kasvin osiin. Myös etyleenin tiedetään vaikuttavan siementen itämiseen. Abskissihappo toimii taas siemenen itämistä ehkäisevänä hormoonina.

Varren kasvu

Kaikki tiedetyt kasvihormoonit edistävät tavalla tai toisella kasvien varren kasvua.

Lehtien kasvu ja kehitys

Auksiini, gibberelliini, sytokineeni ja etyleeni kontrolloivat lehtien kasvua ravinteiden ja mahdollisesti tuntomattomien hormonaalisten tekijöiden kanssa. Gibberilliinien väkevyyttä voi verrata lehden kasvunopeuteen siten, että nopeasti kasvavissa uusissa lehdissä on paljon enemmän gibberelliiniä, kuin vanhoissa lehdissä. Sytokiniinit edistävät sirkkalehtien kasvua. Auksiinit joko edistävät tai ehkäisevät lehden keskisuonen kasvua. Etyleeni aiheuttaa lehtien epinastiaa, eli lehden yläpinnan alapintaa voimakkaampaa kasvua, jonka vuoksi lehti taipuu alaspäin.

Juurten kasvu ja kehitys

Kaikki kasvihormonit vaikuttavat joko juurien kasvuun tai kehitykseen. Auksiinilla on vaikutus juurten kehitykseen, mutta se ehkäisee kasvua liian suurina pitoisuuksina. Auksiini edistää myös versojuurien kasvua ja gibberelliini puolestaan ehkäisee niiden muodostumista. Sytokiniini vaikuttaa myös juurien kehitykseen ja toissijaisten juurien kasvuun. Etyleeni puolestaan ehkäisee juurien pidentymistä aiheuttaen juurien paksuuntumista ja edistäen joillakin lajeilla myös versojuurien kasvua auksiinin lailla. Abskissihapon tiedetään ehkäisevän juurien kasvua.Kasvihormoneilla on myös muita tehtäviä kasvien kasvun ja erikoistumisen säätelijöinä.