Parasitismissä loinen hyötyy isäntäeliöstä
Parasitismi eli loisinta on kahden eliölajin (yksilön) välinen symbioottinen suhde, jossa toinen laji, loinen, hyötyy toisesta (isäntäeliöstä). Isäntäeliölle tästä symbioosisuhteesta on selkeää haittaa. Parasiitti eli loinen elää isännän sisällä tai siihen kiinnittyneenä, ja hankkii täten itselleen ravintoa. Loinen heikentää yleensä isäntäeliön elinkuntoa, mutta harvoin tappaa sen. Parasitismi on hyvin onnistunut elämänmuoto, ihmisessäkin yksistään elää yli 100 erilaista loislajia. Parasitismi muistuttaa peto-saalissuhdetta.
Kun parasiitti sairastuttaa tai joskus jopa tappaa isäntäeliön, sitä kutsutaan patogeeniksi eli taudinauheuttajaksi. Esimerkiksi ihmisellä histoplasmosis-loinen aiheuttaa keuhkosairauden, joka on usein tappava. Tämä loinen on sieni, joka elää ihmisen keuhkoissa aiheuttaen yskää ja kuumetta. Lopulta sairaus voi kehittyä myös elimistön muihin osiin.
Monet kasviloiset aiheuttavat vuosittain miljoonien dollareiden tuhoa. Merkittävä parasiitin aiheuttava kasvisairaus on Grown Gall -sairaus, jota esiintyy monissa koriste- ja maaniljelyskasveissa. Grown gall -sairauden aiheuttaa loisbakteeri, joka isäntäkasvin lisäksi elää maaperän orgaanisissa jätteissä. Ne pääsevät kasveihin kasvien pienistä haavoista, joita hyönteiset ovat aiheuttaneet. Kasvit harvoin kuolevat tähän sairauteen, mutta patogeenit tekevät kasveista heikompia, hitaammin kasvavia ja ne usein menehtyvät muihin sairauksiin.On useita loisia, jotka eivät aiheuta sairauksia. Esim ihmisessä voi elää heisimato, joka pääsee ihmiseen huonosti paistetusta, heisimadon sisältävästä lihasta. Ihmisen ruuansulatuskanavaan päästyään mato kiinnittyy ruuansulatuskanavaan ohutsuolessa ja kasvaa nopeasti, imien suolessa kulkevia ravinteita. Yksi heisimato ei kuitenkaan yleensä aiheuta ihmiselle mitään suuria taudinoireita.