Savannit ovat Afrikan norsujen luontaisia elinalueita
Savanni on trooppinen ruohikkoalue, jossa kasvaa hajallaan matalia puita. Savannikasvillisuusvyöhykettä löytyy alueilta, joissa sataa vähän tai kausittain. Alueella on jatkuvaa kuivuutta ja lämpötila pysyy melko samanlaisena ympäri vuoden. Sade määritteleekin vuodenajat savannilla eikä lämpötila, kuten lauhkean vyöhykkeen ruohikkoalueilla. Vuotuinen sademäärä vaihtelee 85cm:n ja 150cm:n välillä. Savannin maaperässä on verrattain vähän mineraaliravinteita, mutta esim. alumiiniä esiintyy paikoin hyvin paljon ja jopa niin suuria määriä, että ne ovat myrkyllisiä monille kasveille. Afrikan savannit ovat yleisesti tunnettuimpia, mutta savanneja esiintyy myös Etelä-Amerikassa, Länsi-Intiassa ja Pohjois-Australiassa.
Savannille tyypillistä kasvillisuutta ovat laajat ruohikko- ja heinäkasvustot, sekä harvakseltaan kasvavat puut, kuten Acadia, jonka harjasmaiset piikit suojelevat sitä kasvinsyöjiltä. Savanneilla on laajoja ruohikkopaloja, siksipä sekä puilla että heinillä on ominaisuuksia, jotka auttavat niitä sopeutumaan näihin ruohikkopaloihin. Kyseinen sopeutuma on esim. valtavat maanalaiset juuristot, jotka mahdollistavat selviämisen kausittaisista, läpi savannin leviävistä tulipaloista.
Maailman suurimmat kavioeläinlaumat elävät savanneilla ja laumoina myös monia kasvinsyöjäeläimiä, kuten antilooppeja, kirahveja, zeeproja ja elefantteja. Saalistajista siellä elävät leijoniat ja hyeenat, joiden ravintona ovat kasvinsyöjäeläimet. Alueilla, joissa sademäärät vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, kasvinsyöjät ja niiden saalistajat voivat vaeltaa vuosittain sateen mukana.
Savannia on nopeasti muutettu karjan sekä muiden kotieläinten laidunmaiksi. Paikoittain savannia on ylilaidunnettu niin pahasti, että aavikoiden rajavyöhykkeillä savanni on muuttunut aavikoiksi.