Modernin runouden tunnetuin

Suomalaisen modernin runouden tunnetuimpiin nimiin 1960-luvulta kuuluu Pentti Saarikoski, joka syntyi syyskuun toisena päivänä 1937 Impilahden Pitkärannassa. Hänen vanhempansa olivat Simo ja Elli Saarikoski. Pentin äiti työskenteli parin vuoden ajan opettajana kansakouluissa. Myöhemmin hän vastasi tehdaskirjanpidosta ja kassahoitajan apulaisen tehtävistä Diesen Wood Companyssa. Simo työskenteli samassa tehtaassa, mutta joutui lähtemään sieltä alkoholiongelmansa takia. Sittemmin hän kirjoitti novelleja eri lehtiin. Nuorena hän haaveili urheilijan urasta. Pitkärannassa Pentti vietti lapsuutensa kaksi ensimmäistä vuotta. Karjalainen syntyperä oli Saarikoskelle tärkeä. Hän korosti sitä koko elämänsä ajan. Talvisodan aikana Saarikosken perhe joutui lähtemään evakkoon Impilahdelta ja päätyi Ruotsiin. Sodan jälkeen Saarikosket asettuivat Helsinkiin. Vuonna 1975 Saarikoski palasi Ruotsiin.

Elämä ja uraRunoilijan lahjoja Pentti osoitti lukiovuosinaan. Hän alkoi kirjoittaa ja lausua runojaan. Lisäksi hän kiinnostui filosofiasta. Lukiota Saarikoski kävi Helsingin Normaalilyseossa. Lukiovuosien aikana Saarikoski tutustui runouden ja filosofian ohella teologiaan ja kirkkohistoriaan. 17-vuotiaana Saarikoski ilmoittautui Helsingin yliopistoon. Siellä hän opiskeli kirjallisuutta ja kreikan kieltä. Tutkintoa hän tosin ei koskaan saanut. Opiskeluvuosinaan Saarikoski toimi kriitikkona Ylioppilaslehdessä. Ensimmäiset Saarikosken runokokoelmat Runoja ja Toisia runoja ilmestyivät vuonna 1958. Saman vuoden aikana Saarikoski myös meni vihille Tuula Unkarin kanssa. Saarikoski kirjoitti myös kolumnistina Uusi Suomi lehteen vuosina 1958-1960.

Saarikosken kolmas teos Runot ja Hipponaksin runot julkaistiin joulukuussa 1959. Sitä pidetään yhtenä parhaista runoilijan teoksista. Saarikoski piti Hipponaksia lempirunoilijanaan ja siksi hän halusi viitata tähän runoelmassaan. Saarikoski oli sekä runoilija että kääntäjä. Hän käänsi suomeksi muun muassa J. D. Salingerin kulttiteoksen Sieppari ruispellossa ja Italo Calvinon romaanin Paroni puussa.

1960-luvulla Saarikoski liittyi Suomen kommunistiseen puolueeseen. Puolue julkaisi lehteä nimeltä Aikalainen , johon Saarikoski kirjoitti. Saarikoski yritti myös päästä eduskuntaan, mutta äänet eivät riittäneet. Saarikoski tunnettiin ennen muuta boheemina älykkönä. Hän oli usein esillä julkisuudessa, minkä vuoksi hän matkustelikin ulkomaille voidakseen välillä olla rauhassa. Saarikoski ehti kirjoittaa useita runokokoelmia uransa aikana. Käännöksiä hän teki myös ahkerasti. Julkisuudesta runoilija vetäytyi 1970-luvulla. Vuonna 1983 hän kuoli maksakirroosiin. Alkoholismi vaati veronsa.

Saarikosken tuotantoon voi tutustua lukemalla esimerkiksi vuonna 1978 ensimmäisen kerran julkaistuun kokoelmateokseen Tähänastiset runot. Hän valitsi kirjaan runojaan, joita piti ”säilyttämisen arvoisina”. Kirjassa on muun muassa Saarikosken ensimmäiset teokset ja kehuttu runoteos Mitä tapahtuu todella.