Deweyn kasvatusteoriat
Mitä ovat Deweyn kasvatusteoriat?
John Dewey oli 1900-luvun alussa merkittävä vaikuttaja sen ajan koulunuudistuksessa, etenkin Pohjois-Amerikassa. Deweyn keskeisin ajatus oli pragmatismi , eli toimintakeskeinen tietojen oppiminen. Dewey halusi rakentaa koulusta pienoisyhteiskunnan ja samalla tuoda koulua lähemmäksi aikuisten yhteiskuntaa. Deweyn aikakaudella yhteiskunnassa oli meneillään murros maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi.
Deweyn kasvatusteoreettisessa ajattelussa oli viisi periaatetta, jotka pohjustivat hänen ajatuksiaan siitä, mihin suuntaan koulua ja opetusta hänen mielestään tulisi kehittää. Ensimmäisenä portaana hän nimesi kokeellisen toiminnallisuuden, jonka mukaan mitään ongelmia ei voida ratkaista ilman toimintaa ja toiminnan arviointia.
Toisena portaana oli oppilaskeskeisyys , eli että kouluntoimintaa ei saa ohjata opettajan vaan lapsen taipumuksien ja halujen kautta. Tämä porras oli ajatuksena hänen kehittämässään lapsikeskeisessä koulussa, ’Child- centered school’.
Deweyn mielestä koulun tuli olla pienyhteiskunta, jonka kautta opeteltiin demokratiaa ja etsittiin ratkaisuja teollistuvan yhteiskunnan ongelmiin. Tämän pienyhteiskunta portaan kautta Dewey halusi, että oppilaat oppivat toimimaan ryhmässä ja huomioimaan toistensa tarpeita.
Lasten luonnolliset tarpeet Dewey nosti yhdeksi kasvatusteoreettiseksi portaaksi, koska hänen mukaansa lapsen oppiminen olisi tehokkaampaa silloin, kun lapsi saa toteuttaa asioita omien luontaisten tarpeidensa mukaan, jotka Deweyn mukaan olivat kädentaidot. Dewey ei kannattanut perinteistä oppiainejakoa lukujärjestyksen mukaan.
Viidenneksi portaaksi hän listasi vielä koulun demokraattisen yhteiskunnan toteuttajana siinä mielessä, että lapset tutustuivat mm. käsitöiden kautta materiaalien ominaisuuksien ja käyttötapojen lisäksi luonnonhistoriaan ja ihmiskunnan sivistyksen eri vaiheisiin. Tällainen opetustapa edisti Deweyn mukaan demokraattista yhteiskuntaa, koska näin käytännöllisen ja henkisen työn välinen ero madaltui.