Zygmunt Bauman
Kuka oli Zygmunt Bauman?
Zygmunt Bauman (s. 1925) on sosiologian ja erityisesti postmodernin sosiologian keskeinen hahmo. Baumanin tuotanto on keskittynyt sosiaalisen elämän ja sen muutoksen teoretisointiin. Baumanin tuotannosta on syytä nostaa esiin postmodernia etiikkaa ja elämäntapaa kuvaavat teokset Intimations of Postmodernity (1992), Postmodern Ethics (1993) ja Life of Fragments (1995).
Bauman keskittyi erityisesti kysymykseen siitä mitä postmoderni on. Lisäksi hän kysyi pystyykö ajan sosiologia enää vastaamaan postmodernin haasteisiin. Baumanin postmodernismi on maltillista, joskin kriitistä. Baumanin sosiologiassa nyky-yhteiskuntaa, etiikkaa ja elämää tarkastellaan sekä yksilön että maailman globaalien suhteiden näkökulmasta.
Baumanin postmodernin jäsentely lähtee liikkeelle modernin analyysista ja modernin sekä postmodernin rinnastamisesta. Baumanille postmoderni merkitsi modernin ajan kehittymistä ja seurausten tunnustamista. Postmodernia Bauman kuvaa pluralistiseksi monien arvojen ja elämäntapojen todellisuudeksi, satunnaiseksi ja ajallisista pakoista vapaaksi, ”nestemäiseksi” tulevaisuuteen suuntautuneisuudeksi. Postmoderni sosiaalisuus korvaa yhteiskunnat, joiden pakottavien instituutioiden voima lakkaa olemasta. Sosiaalisuus karkaa siis ulkoapäin ohjaavista rakenteista yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, jota Bauman pitää luonnollisena sosiaalisuutena.
Sosiaalisuus eletään yksilön arjessa. Bauman kuvasi tätä käsitteellä habitat (kotipaikka). Habitat on sosiaalisen vuorovaikutuksen enemmän tai vähemmän pysyvä ympäristö. Bauman ajattelee postmodernin ihmisen turistiksi, joka on valmis ja halukas liikkumaan, pysähtymään taas välillä jatkaakseen sitten matkaa uusiin määränpäihin. Pysyvyyttä habitatin satunnaisuuteen tuodaan symbolisilla merkeillä. Toisenlaista pysyvyyttä tuovat auktoriteetit – tietoon tai massojen suosioon perustuvat auktoriteetit – jotka vakuuttavat yksilöt sitoutumaan kotipaikkaansa. Baumanin yksilö on itseään tiedostava ja jatkuvissa valinnoissa itseään tuottava subjekti.
Zygmunt Baumanin käsityksiä postmodernista pidetään yhtenä aikamme merkittävimmistä näkemyksistä ja aikalaisdiagnooseista. Bauman siirtyi eläkkeelle pitkäaikaisesta Leedsin yliopiston sosiologian professuuristaan vuonna 1990. Tämän jälkeen hän aloitti laajan keskustelunsa modernin ja postmodernin tilasta, josta hänet nyt siis parhaiten tunnetaan.