Diskurssianalyysi
Mitä diskurssianalyysi on?
Diskurssianalyysi on yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen sovellettuna melko väljä teoreettis-metodologinen tutkimuksellinen lähestymistapa. Diskurssianalyysin teoreettiset lähtökohdat kumpuavat sosiaalisesta konstruktionismista ja ne liittyvät käsitykseen todellisuuden luonteesta ja mahdollisuuksistamme jäsentää ympäröivä maailma. Teoreettinen tausta johtaa diskurssianalyysille tyypillisiin aineiston keruun ja käsittelemisen käytäntöihin, eli metodologiaan. Diskurssianalyysissa metodi ja teoria ovat tiukasti toisiinsa kytkettyjä.
Teoreettiset lähtökohdat
Diskurssianalyysissa korostetaan kielen ja siihen liittyvien prosessien sekä kielen ja puheen kontekstin merkitystä. Diskurssianalyysin, kuten muidenkin sosiaalisen konstruktionismin traditioiden mukaan me sekä tuotamme että tulkitsemme ympäröivää todellisuuttamme erilaisten sille asettamiemme merkitysten kautta. Todellisuutemme on siis merkitysvälitteistä. Merkitysjärjestelmät ovat kulttuurisia ja eri tavoin valtaan kietoutuneita.
Kaksi traditiota
Diskurssianalyysissa on kaksi keskeistä traditiota. Toisessa traditiossa huomio kiinnitetään erilaisiin kielenkäytön tilanteisiin ja siihen, kuinka näissä tilanteissa ja puheissa tuotetaan todellisuutta. Tämä diskurssianalyysin traditio liittyy erityisesti sosiaalipsykologiseen diskurssianalyysiin, jossa on kiinnostuttu muun muassa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.
Toinen diskurssianalyysin traditio on nimetty usein kriittiseksi diskurssianalyysiksi. Se juontaa juurensa Michel Foucault’n tiedonarkeologisista valta-analyyseista, joissa Foucault tarkasteli sitä, miten erilaiset käsitykset todellisuudesta oikeutetaan ja normalisoidaan. Suunnan keskeisin teoreetikko on Norman Fairclough. Kriittinen diskurssianalyysi on erityisen kiinnostunut siitä, miten monista mahdollisista tavoista tuottaa ja merkityksellistää todellisuus, juuri tietyt tavat nousevat valtaapitäviksi. Kriittinen diskurssianalyysi tulkitsee puheen ja kielenkäytön kulttuurisia ulottuvuuksia kriittisesti.
Diskurssianalyysin lähestymistapa
Diskurssianalyysia tehdään perehtymällä kieleen ja puheeseen. Tutkimuksen perusmateriaali on tekstiä, puhetta ja kirjoituksia sekä erilaisia vuorovaikutustilanteita. Riippuen tutkimuksen painotuksesta, tekstiä analysoidaan joskus hyvinkin tarkasti. Näin tehdään erityisesti niin sanotussa lingvistisessä diskurssianalyysissa. Tutkimuksessa hyödynnetään etnografisia menetelmiä, keskusteluanalyysia, sisällönanalyysia ja erilaisia kieleen ja viestintään liittyviä lähestymistapoja. Diskurssianalyysi on itseasiassa kattokäsite erilaisille lähestymistavoille, joita yhdistää yhteinen kiinnostus kielellisesti puheessa tuotettuun todellisuuteen ja merkityksiin. Moninaisuutensa vuoksi se soveltuu useisiin tieteenaloihin. Vahva asema sillä on muun muassa sosiologiassa ja sosiaalipsykologiassa sekä kirjallisuuden- ja viestinnäntutkimuksessa.