Luovuus ja into Cobra-liikkeessä

Luovuus ja into Cobra-liikkeessä Cobra pohjaa eettiseen ajatteluun. Yhteistyön tarve ja merkitys on suuri. Cobra jäsenet etsivät ennen kaikkea primitiivistä tai uskonnollista yhteisöä, jonne taiteilija tuo lisänsä artisaanin lailla, luovien yhteisteoksien keinoin. He etsivät myös samanaikaisesti yhteiskunnan toimintaa. Cobran jäsenet eivät ole koskaan jättäneet löytämästä, kokeilemasta, tai oikean paljastamista ja kokeilevan taiteen pääperiaatteella ja identiteellä, jossa mukautuminen on kokonaisvaltaista ja kehittyy alati. Cobra on ajaton. Perinne on kuitenkin kirjoitettu Cobran luovaan tyyliin ja idealismiin, jossa historialla ei ole loppua. Siinä on hävinnyt järkiajattelu. Cobra ottaa vaikutuksensa ihan mistä maanosasta tahansa.

Cobra luo alun. Taidesuuntana se on erityisen kiinnostunut sponttaanista liikkeestä. Spiraali on esimerkiksi hyvin ilmaiseva muoto. Kuva antaa maailmalle järjen ja yhtenäisyyden. Linja on kuin matka pisteiden vastakohtana. Taulun hahmottelussa linja vetää logiikan ja järjestyksen. Linjat tekevätkin konseptuaalisen, kuvallisen ja muokkailtavan kokonaisuuden. Silti taulut cobralaisille on loppumattomia. Kaikessa on mahdollisuus. Abstraktin taiteen symbolit ovat vaikuttaneet Cobran uuteen alkuun. Symboli antaa sanat maalauksen muodoille. Se lähenee metaforia, jossa ei ole sisältöä, ihmisen kiinnostuksen ulkopuolella on kirjoittanut Asger Jorn. Työn kulminoinnissa, itse työ tulee rakkaudeksi. Hänen mukaansa rakkaus on runouden lapsi luovassa taiteessa. Materiaali on ainoa, joka laittaa luovuuden työskentelemään.

Muodon konseptuaalinen merkitys vähentyy tekemiseen Cobran mukaan. Materiaali ilmaisee, suuntautuu ja toimii liikkuvana mallina, mutta vartalo pysyy kuvan takana ja tekee kuvasta herkän. Väri näyttää keskittyvän työn rajoihin ja määrittää sen materiaalia. Se on myös työn muokkaaja. Taulu on välitön, ja spontaanisuus tekee teoksesta sellaisen mikä on tietyllä hetkellä tehty. Teos on kuitenkin aina uskollinen todellisuudelle ja jäljittelyn ansiosta, se esittää. Mystinen väritys ja psygologisuus värittää Cobran töitä. Utopinen sisältö löytyy väreissä. Tuntemattomat tulokset ovat maalarin prosessia. Luominen on tärkeämpää kuin se mikä on luomisen tulos. Sen vuoksi Cobran taide on suggestiivista voiman käyttöä. Kokeellinen henki ja yritys tulla välttämättömän luovuuden alalle vei heidät julisteiden pariin.

Cobran jäsenet ovat saaneet inspiraationsa skandinaavien antiikista, bauhauksesta, symbolismista, surrealismista ja saksan ekspressionismista. Se erottuu surrealismin unesta, mutta pysyy spontaanina sillä jokainen kontrolli on järjen tuottamaa. Mielikuvitus kohtaa muodot. Aikuisen ja sivistyneenä ihmisenä oleminen tulee jälleen muuttumaan lapsen spontaanin ilmaisun, joka ei erota rumaa ja kaunista. Primitiivinen ihminen ja cobran jäsenet välttävät rajoituksia, joita taiteilijalla on hänen halutessaan luoda spontaanisti. Esimerkiksi yksinkertainen kuvitteellinen, jota on populaaritaiteessa tai yhteistaideteokset totaalisessa anonyymiudessaan antavat mielen vapautua ja muodollisten normien väistyä, jonne olemme sulkeutuneet. Tämän Pariisissa 1948 syntyneen liikkeen edustajia olivat mm. Karel Appel tai Corneille, Pierre Alechinsky tai Jean Atlantin, mutta kesti vain 3 vuotta. Cobra tulee heidän kotikaupunkiensa alkukirjaimista.