Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan perinneruokakulttuuri
Mistä rakentuu pohjalainen pitopöytä?
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa jakautuu Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaahan. Jokaisella alueella vaikutteet ovat hieman erilaisia ja näin ollen myös perinneruoat vaihtelevat alueiden mukaan.
Eteläisellä Pohjamaalla maatalous ja viljely ovat vahvoilla. Rannikkoseudulla myös kala kuuluu vahvasti perinneruokiin. Juuston valmistus on aloitettu Etelä-Pohjanmaalla jo vuosia sitten. Ehkä tunnetuin pohjanmaalainen juusto on nykyään teollisessa valmistuksessa tuotettava leipäjuusto. Perinteisesti leipäjuusto valmistetaan avotulella juustolaudalla pyörittelemällä.
Karjatalouden vaikutuksesta perinneruoissa on mukana useita veriruokia, kuten verimakkara, -palttu, -letut, -leipä ja niin edelleen. Teurastusaikaan hyväksi käytettiin myös sisäelimet ja lihanpalat, jotka käytettiin pohjalaiseen Lahtivelliin.
Maa- ja karjatalouden vuoksi Pohjanmaalla sijaitsee nykyäänkin maan suurimmat lihanjalostus-, maidonjalostus- ja viljateollisuuslaitokset.
Makkaraa ja juustoa
Pohjanmaalla on valmistettu kautta aikojen paljon makkaraa. Syksyisten verimakkaroiden rinnalla tunnetaan keväiset ryynimakkarat ohrasta ja toisinaan jopa makkarat, joissa on käytetty mausteena rusinoita.
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa
Keski- ja pohjoispohjanmaalainen ruokakulttuuri on saanut suurimmat vaikutteensa Ruotsin puolelta ja Lapista. Satamien ja jokireittien vuoksi myös hieman kauempaa tulleet vaikutteet näkyvät herkuissa.
Kala on tämän alueen kaytetyin raaka-aine ja se näkyy myös perinneruoissa vahvasti. Merestä pyydystetty silakka ja lohi ovat merkittäviä raaka-aineita, mutta myös ahven, hauki, siika, nahkiainen ja ravut muuttuvat pohjalaisen emännän käsissä maittaviksi ruokalajeiksi.
Myös Keski-Pohjanmaalla juustot ovat terkeä osa perinneruokaa ja alueen tunnetuin herkku lienee punainen hera, eli makea juusto tai juhannusjuusto. Työlään valmistustavan vuoksi tämä juusto on nykyään harvinaista herkkua.
Metsän antimia pitopöydässä
Pohjoisen Pohjanman alueella vikutteet tulevast Lapista ja näin ollen riista ja porotalous ovat vallitseva osa ruokakulttuuria. Porojalosteet ja metsälinnut, sorsat ja jänikset ovat kuuluneet suurena osana ruokavalioon, myös runsas hirvikanta on hyödynnetty tehokkaasti.
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rannikkoseuduilla myös vihannesten viljely on ollut runsasta ja tämä on taannut monipuolisen ja ravinteikkaan pitopöydän. Metsissä ovat viihtyneet monet marjat ja soita koristaneet hillat, joten myös luonnon antimet ovat kuuluneet pohjalaiseen ruokavalioon.
Pohjanmaa nykyään
Pohjanmaalta tulee nykypäivänä vieläkin sitä aitoa ja oikeaa leipäjuustoa, mutta se on tunnettu alue myös runsaista vihannesviljelmistään. Nykyään lähes 70% Suomen kurkuista ja melkein puolet tomaateista tuotetaan Pohjanmaan vihannestiloilla.