Miten syntyy monikansallinen suomalainen perinneruoka?
Hämeen perinneruoka-alue kulkee keskellä Suomea ja jakaa käytännössä koko maan kahtia. Hämäläisen ruokakulttuurin jalat seisovat tukevasti suomalaisessa maassa. Perusraaka-aineita ovat kotimaiset viljat, peruna ja maitotuotteet. Aterioilla nautittiin usein myös sianlihaa tai suolattua järvikalaa, kuten lahnaa ja särkeä. Hämeen alueelle satelee Itäisen Suomen ja Venäjän vaikutteita toiselta suunnalta, kun taas Ruotsista tulleet tuulet puhaltavat lännestä. Tavallinen talonpoikaiskansa omaksui nopeasti Venäjän vaikutteet ja uudet raaka-aineet, kun taas kartanot ottivat mallia Euroopan tyylistä ja rupesivat nauttimaan ennen muuta kansaa vihanneksia, juureksia ja riistaa. Häme on yksi monipuolisimmista perinneruoka-alueista monien vaikutteiden vuoksi.
Kartanon herkut vastaan talonpoikien ruokakulttuuri
Perinteistä hämäläistä ruokakulttuuria talonpoikien keskuudessa oli rukiinen hapanleipä ja sahti. Rukiista hapanleipää leivottiin vanhan tavan mukaan syksyllä ja keväällä vartaisiin. Valmistusmenetelmien kehittyessä opittiin myös imelletyn leivän ja perunalimpun teko. Juuresten viljelyn myötä Hämeessä alettiin valmistamaan uunissa paistettavia laatikkoruokia, looria.
Juuston valmistaminen aloitettiin Hämäläisistä piimäjuustoista ja pikkuhiljaa opeteltiin myös munajuustojen teko. Perinteinen Hämäläinen sahti on ollut hankalavalmisteinen herkku jo vuosisatojen ajan. Se on kuulunut poikkeuksetta joka pitopöytään.
Sahtia Alkon hyllystä
Nykyään Hämeen alue tuottaa sokerijuurikasta ja rypsiä. Ravitsemuksellisesti laadukas kylmäpuristettu rypsiöljy Virgino on kahden etelähämäläisen isännän tuotekehittelyn tulosta. Myös puutarhamarjoja, tilaviinejä ja kotimaisia hunajatuotteita saadaan Hämeen alueelta.
Perinteinen sahti on erikoisherkkua ja sitä valmistetaan maaseudulla omaan käyttöön. Jos hyvin käy, saattaa sahtia riittää jonkin verran jopa Alkon hyllylle asti.