Kaksi vähäntunnettua, merellistä ahvenkalaamme
Teisti ja elaska ovat ahvenkaloihin kuuluvia merikaloja, jotka ovat huonosti tunnettuja, koska ne harvoin jäävät pyydyksiin. Teistiä esiintyy Pohjanlahdessa Kaskisten tasalle ja Suomenlahdessa Sipoon tasalle. Perämerellä ja Suomenlahden pohjukassa veden suolapitoisuus ei ole riittävä teistille. Teisti on muodoltaan pitkänomainen ja sivuilta litistynyt, väriltään punertavanruskea kala, jolle tyypillisiä piirteitä ovat pieni pää ja pitkä selkäevä. Selkäevän tyvessä on keltareunaisia, mustia täpliä. Pyöreä pyrstöevä on selvästi erillinen. Tavallinen teistiaikuisten pituus on 15 – 20 cm, pisimmät yksilöt voivat olla 40 cm. Teistin voi epähuomiossa sekoittaa yleisempään kivinilkkaan.
Teisti elää piilottelevaa elämää matalien alueiden pohjilla kivien koloissa. Talveksi teisti hakeutuu syvempiin vesiin. Teisti on yöaktiivinen. Teistin saalislistalle kuuluvat selkärangattomat eläimet ja kalojen mäti. Teisti lisääntyy syksyllä marras-maaliskuussa. Naaras munii koiraan rakentamaan alkeelliseen pesään 1 000 – 2 000 takertuvaa munaa. Kumpikin emokala osallistuu mädin vartiointiin ja veden vaihtumisen ylläpitoon eviä leyhyttelemällä. Poikaset kuoriutuvat noin 2 kuukaudessa. Aluksi poikaset elävät vapaassa vedessä, ja ne siirtyvät pohjaelämään noin 3 cm pituisina kesä-heinäkuussa.
Elaska on myös muodoltaan pitkänomainen ja hoikkaruumiinen kala. Elaskalla on hyvin joustava selkäruoto, jonka vuoksi elaska on hyvin taipuisa. Elaskaa on nimitetty myös limakalaksi. Elaskat ovat aikuisenakin yleensä alle 20 cm pitkiä. Tämänpituinen elaska on iältään 4 – 5 vuotta.Väriltään elaska on vaaleanruskea, ja sen selkä- ja vatsaevät ovat liki koko kalan mittaisia. Pyöreäpäinen pyrstöevä on poikittaisten tummien juovien kirjoma.
Elaska suosii kylmää vettä ja elää siksi syvällä. Tyypillinen oleskelusyvyys on 100 – 120 metriä. Alle 25 metrin syvyydestä elaskaa ei tapaa kuin talvella. Pohjanlahdessa elaskaa on Merenkurkkuun asti ja Suomenlahdessa aina Suursaaren tasalle. Syvällä elävän elaskan tapaavat useimmiten pohjatroolia nostavat ammattikalastajat. Elaskan ruokavalioon kuuluvat pohjaeläimet, kuten halkoisjalkaäyriäiset.
Elaska lisääntyy tavallisesti keskitalvella joulu-tammikuussa. Mutta koska suurten syvyyksien vesi on aina kylmää ja lämpötilavaihtelu vähäistä, elaskan tiedetään välillä lisääntyvä kesäisin ja syksyisinkin. tasainen vedenlämpö ei ilmeisesti tiukasti pakota elaskaa lisääntymään juuri tiettyyn aikaan. Takertuvat mätimunat kiinnittyvät pohjakiviin ja –soraan. Poikaset elävät aluksi vapaassa vedessä ja siirtyvät pohjaan vasta muutaman kuukauden iässä. Elaskalla ei ole kalataloudellista merkitystä muuten kuin isompien petokalojen ravintona.