Rannikkomme jättiläismäisiä satunnaisvierailijoita
Sampikalojen lahkoon (Acipenseriformes) kuuluu 26 lajia, jotka jaetaan 2 heimoon. Eurooppalaiset sammet kuuluvat sampien (Acipenseridae) heimoon ja Pohjois-Amerikan lajit lapasampien (Polyodontidae) heimoon. Sampikaloista 14 lajia on yksinomaan makeassa vedessä tavattavia, kun loput 12 lajia käyvät vain lisääntymässä jokien makeassa vedessä. Eurooppalaisia sampikaloja tavataan satunnaisina vierailijoina Suomen merialueilla.
Sampikalat ovat alkeellisia luukaloja ja niillä on rakenteellisia yhtymäkohtia rustokaloihin. Sampien selkäranka on pääosin rustoinen. Suomut puutuvat ja sampikalojen kylkiä suojaavat 5 rivissä sijaitsevat luukilvet. Rustokalojen tapaan sammilla on suu pään alapuolella. Suun etupuolella sampikaloilla on viiksekäs kärsä. Sampikalat syövät pääosin pohjaeläimiä, mutta suuremmat lajit saalistavat kalojakin. Huonoina saalistajina nämäkin sampilajit saalistavat lähinnä yöaikaan.
Suurin sampilaji eli kitasampi voi kasvaa yli 9 m pitkäksi ja 1,5 tn painavaksi. Sukukypsyyden sampikalat saavuttavat yleensä vasta noin 12 – 14 vuoden ikäisinä, mikä lisää sampikalakantojen herkkyyttä liikapyynnille. Monet Euroopan sampikalakannat ovatkin voimakkaasti taantuneet. Laatokan ja Äänisen sampikannat ovat luultavasti kuolleet sukupuuttoon. Liikakalastuksen ohella sampien taantumiseen vaikuttaa jokien vesivoimataloudellinen rakentaminen, sillä sammet vaeltavat jokiin lisääntymään.
Suomessa on tavattu neljää sampikalalajia. Sampea (Acipenser sturio) on tavattu rannikolta ja eräistä suurista joistamme, mutta sampi tuskin koskaan on lisääntynyt Suomen alueella. Viimeinen sampihavainto Suomessa on 1930-luvulta. Itämerestä sampi on nykyään hävinnyt, sitä tavataan lähinnä meitä Atlantin Euroopan puoleisella rannikolla. Sammen kutuaika on alkukesällä, jolloin sammet kutevat jokien sorapohjille. Naaras laskee 1 – 5 miljoonaa mätimunaansa paakkuna pohjalle. Poikaset vaeltavat mereen jo syntymävuotenaan. Metrin pituuden nuoret sammet saavuttavat meressä 5 – 7 vuodessa. Suurimmillaan sampi voi kasvaa 300-kiloiseksi ja 3,5-metriseksi jättiläiseksi. Suomen ennätyssammet ovat painaneet 117 ja 152 kg. Suurimmat sammet ovat 50 – 60 vuoden ikäisiä.
Myös pienikokoisempaa sterlettiä (Acipenser ruthenus) on tavattu Suomen alueelta. Sterletit ovat aikuisinakin yleensä alle 1 m pituisia. Sterlettejä elää vakituisena kantana Mustanmeren ja Kaspianmeren alueilla ja Siperian eräissä joissa. Suomesta sterletti on tavattu 2 kertaa, kerran Helsingin edustan merialueelta ja kerran Vaasasta. Sterletin kotiutusistutukset Lahden Vesijärveen 1920-luvulla eivät olleet menestyksekkäitä.
Venäläisten Itämerellä suorittamien istutuskokeilujen tuloksena Suomen rannikolla havaittiin 1960- ja 1970-luvuilla myös siperiansampia (Acipenser baeri) ja venäjänsampia (Acipenser gueldenstaedti). Kumpikin laji on aikuisena noin 2 metrin pituinen ja 100 – 200 kg painoinen. Istutuskokeilut Itämereen eivät kuitenkaan olleet menestyksekkäitä.