Petomainen särkikala
Toutain on petomainen ja suureksi kasvava särkikala, jonka alkuperäistä elinympäristöä ovat suurten jokien keski- ja alajuoksut sekä merenlahdet. Meillä toutaimen esiintyminen on jo luontaisestikin keskittynyt vain Etelä- ja Lounais-Suomen vesistöihin. Esimerkiksi Kokemäenjoki, Loimijoki ja Kymijoki ovat perinteisiä toutainvesiä. Meressä toutainta on ollut mm. Pernajanlahdessa sekä Hangon ja Tammisaaren alueella.
Toutain taantui yleisesti 1900-luvun aikana vesistöjen likaantumisen ja vesivoimataloudellisen rakentamisen vuoksi, mutta viimeisen parin vuosikymmenen aikana toutaimen elinmahdollisuudet ovat ainakin paikoitellen taas parantuneet lisääntyneen vesiensuojelun myötä. Lisäksi toutainta viljelemällä on tuotettu poikasia kantoja tukeviin istutuksiin. Muualta peräisin olevien yksilöiden istutuksilla toutain on onnistuttu palauttamaan mm. Kymijokeen, jonka oma toutainkanta hävisi aikanaan saastumisen seurauksena.
Aikuiset toutaimet ovat yleensä 50 – 85 cm pitkiä ja painavat noin 1,5 – 6,5 kg. Onpa Suomesta pyydetty 8,3 kg painava toutainkin. Muodoltaan toutain on pitkänomainen mutta vankan lihaksikas. Toutaimen kylkiviivasuomujen määrä on noin 70 kpl. Lovikärkisessä peräevässä on 12 – 14 haarautuvaa ruotoa. Iso suu ulottuu silmän tasalle. Toutaimen selkä on tumma, kyljet hopeanhohtoiset ja pyrstö on siniharmaa.
Vanhimmat toutainyksilöt elävät noin 20 vuotta. Suomessa toutain tulee sukukypsäksi noin 7 – 9 vuoden iässä. Suurella toutainnaaralla voi olla yli kilo mätiä, joka sisältää noin 400 000 pientä mätimunaa. Hedelmöittynyt mäti tarttuu kutupaikkoina toimivien virtapaikkojen kivipohjaan, ja poikaset kuoriutuvat noin 3 viikon kuluttua hedelmöityksestä.
Varsinkin kesällä toutain viihtyy virtapaikoissa ja lämpimissä pintavesissä. Toutain saalistaa mieluusti iskemällä alta päin pinnan tuntumassa liikkuviin pikkukalaparviin. Toutaimen saalistaessa kuuluukin usein äänekkäitä läiskähdyksiä, kun toutain rikkoo vedenpinnan. Toutaimen tavallisia saaliskaloja ovat ahven, kuore, salakka ja särki. Isotkin toutaimet syövä yleensä muutaman sentin mittaisia pikkukaloja. Kalojen pyydystämisen toutain aloittaa noin 1 vuoden iässä. Nuoremmat toutaimet syövät vesikirppuja ja hyönteisiä.
Suurikokoisena ja voimakkaana toutain on monien urheilukalastajien arvostama saaliskala. Vapavälineiden ohella toutainta saadaan saaliiksi verkoilla. Toutain käy mm. savustettavaksi ja säilykekalaksi. Sen melko rasvaista lihaa voi jauhaa kalapihvien ja –pullien raaka-aineeksi.