Rasvaevätön lohikala?
Rasvaevätön hauki kuuluu osana haukikalojen lahkoa (Esociformes) ja yhdessä rasvaevällisten varsinaisten lohikalojen (lahko Salmoniformes) kanssa lohikalojen ylälahkoon (Protacanthopterygii). Koska hauki kuitenkin selvästi eroaa rakenteeltaan ja elintavoiltaan varsinaisista lohikaloista, on se tarkoituksenmukaista käsitellä erillään Salmoniformes-lahkon lajeista.
Meilläkin esiintyvä haukilaji on laajalti levinnyt, ja sitä tavataan Euroopan lisäksi Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Hauki on suurikokoisimpia kalojamme ja puhdastyyppinen petokala, jota ei voi sekoittaa mihinkään muuhun täkäläiseen lajiin. Suuri ja terävähampainen suu on hauen varustus saalistukseen. Hauen ruumis on torpedomainen ja selkäevä on takaruumiissa peräevän kohdalla. Rakenne mahdollistaa hauen saalistustapaan kuuluvat lyhyet mutta nopeat syöksyt saaliin perään. Vihreä-keltalaikkuisen värityksensä turvin hauki voi piiloutua kasvillisuuden sekaan odottamaan varomatonta saalista, joka ui hauen syöksyetäisyydelle. Kylläisenä hauki voi pitkiäkin aikoja viettää paikoillaan osoittamatta mitään mielenkiintoa lähistöllä parveilevien pikkukalojen perään. Hauen väritys voi muuttua ympäristön tummuuden mukaan, jottei hauki uusissa oloissa liikaa erotu ympäristöstään.
Isoimmat hauet jättävät ainakin ajoittain rannan läheiset kasvustoiset ja matalat vedet siirtyen aavoille ulapoille saalistamaan selkävesien parvikaloja ja vilvoittelemaan syvänteiden viileässä vedessä. Hauki ei yleensä vaella pitkiä matkoja. Mikäli elinpiiri tarjoaa ravintoa ja muut elämisen edellytykset, hauki voi pysytellä koko elämänsä jopa muutaman sadan metrin halkaisijaltaan olevalla alueella. Esiintymispaikkojen lukumäärän perusteella hauki on maamme toiseksi yleisin kala. Hauki viihtyy niin makeassa vedessä kuin murtovedessäkin, ja pystyy murtovedessäkin lisääntymään. Kaiken kaikkiaan hauki on varsin vaatimaton vedenlaatuvaatimuksiltaan.
Hauki ei valikoi saalistaan, vaan saalislajiston koostumus riippuu saatavilla olevista lajeista. Sisävesissä tärkeitä saaliskaloja hauelle ovat särkikalat, ahven, kiiski ja kuore. Merellä hauki lisäksi pyydystää rasvaista silakkaa, kivinilkkaa ja kolmipiikkejä. Piennisäkkäät, vesilinnut ja sammakot ovat satunnaisempia saaliskohteita, mutta niitäkin tavataan hauen vatsoista. Vaikka suuri hauki voi saalistaa isompia saaliita kuin pienempi lajitoverinsa, suurhaukikin syö mieluusti pieniäkin kaloja, jos niitä vaan ympäristössä on paljon. Saalistusjaksojen välinen ravinnon sulattelujakso kestää veden lämpötilasta riippuen 2 – 6 vrk, mutta yli 20 asteen vedessä hauen ruokailu voi lakata kokonaan.
Hauki kutee jäiden lähdön aikaan, eli kutuaika on sijainnista riippuen huhtikuu – kesäkuu. Tyypillisiä kutupaikkoja ovat matalat ja kasvustoiset vesialueet. Suuri haukinaaras voi laskea vuosittain yli 200 000 mätimunaa. Poikaset kuoriutuvat hedelmöityneestä mädistä 1 – 3 viikossa. Aluksi poikaset elävät vararavintonsa turvin siirtyen asteettain eläinplanktoniin ja selkärangattomiin saaliseläimiin sekä lopulta kalanpoikasiin ja pieniin kaloihin. Sukukypsyyden saavuttaminen vie hauella 2 – 4 vuotta. Tällöin hauki on 30 – 40 cm pituinen.
Saalishauen koko vaihtelee yleensä 30 – 90 cm ja 0,5 – 5,0 kg välillä. Laji voi kuitenkin kasvaa jopa 120 – 140 cm pituiseksi ja 20 – 30 kg painoiseksi sopivissa oloissa. Suomen ennätyskala painoi 24 kg. Kaikki suuret hauet ovat nopeakasvuisempia naaraita, Suomen suurin tunnettu koirashauki painoi 10,5 kg. Vanhimmat hauet elävät 20 – 30 vuotta. Kookkaaksi kasvavana ja kelvollisen lihan omaavana hauki on myös tärkeä saaliskala kalastajille. Haukea saadaan kaikenlaisilla pyydystystavoilla.