Suurin ahvenkalamme

Suureksi kasvava ja ahvenkaloihin kuuluva kuha on arvostetuimpia ruokakalojamme. Ulkonäöltään piikkinen kuha muistuttaa paljolti ahventa, mutta on väriltään harmaan vihertävä ja muodoltaan ahventa pitkänomaisempi. Täysikasvuisena kuha on myös ahventa kookkaampi. Suomen ennätyskuha painoi 16,5 kg. Tavalliset saaliskalat ovat 40 – 50 cm pitkiä ja painavat 500 – 700 g. Yli 10 kg painavia kuhia saadaan vuosittain. Kuhan alamitta kalastuksessa on 37 cm. Kuha saattaa elää jopa 25-vuotiaaksi.

Kuhaa esiintyy meressä Suomenlahden, Saaristomeren ja eteläisen Pohjanlahden vesissä. Suolapitoisuus vedessä ei saa ylittää 9 – 10 promillea, jotta kuha viihtyy. Sisävesissä kuhaa on aina Oulujärven tasalle, mutta monista Pohjanmaan joista kuha puuttuu, joten Pohjanmaa on pääosin valkoinen aukko kuhan levinneisyydessä. Kuha suosii lämpimiä ja sameita vesiä. Lievä rehevöityminen on kuhalle edullista, mutta koska kuha on happivaatimukseltaan lohikaloihin verrattava, ei kuha menesty vähähappisessa, runsaasti rehevöityneessä vesistössä. Vedessä tulee olla happea minimissään 4 – 5 mg/l, jotta olosuhteet olisivat kuhalle sopivat.

Kuha on petokala, joka ajaa saalistaan takaa. Yleisintä ravintoa ovat pikkukalat kuten kuore, muikku, särkikalat ja ahven. Meressä kuhille maistuvat myös piikkikalat ja silakka. Tyypillisesti kuhan saaliskalat ovat alle 15 cm pitkiä.

Kuha elää paikallista elämää. Talviajaksi se hakeutuu syvänteisiin, mistä se kesäksi siirtyy matalampaan veteen. Kesäisinkin kuha on keskellä päivää syvällä, lähemmäksi pintaa ja matalikoille kuhat tulevat illan hämärtyessä. Kuhalla on kutuaikaan liittyviä vaelluksia, jotka ovat tavallisesti alle 20 km pitkiä.

Kuhan kutu on keväällä vesien lämmettyä yli 10 asteen. Sijainnista riippuen kutu siten ajoittuu toukokuun puolivälistä heinäkuuhun. Kutualueet ovat tavallisesti järvissä niemien edustoilla, selkämatalikoilla ja jokien suistoissa. Merissä tyypillisiä kuhan kutualueita ovat jokien suistoissa ja sisälahdissa. Kutupaikkojen pohja on hiekkaa, soraa tai kivistä savea. Veden syvyys kutualueella on vaihtelevasti 1 – 9 metriä. Normaalisti kutu tapahtuu kuitenkin alle 3 metrin vedessä. Tätä syvemmällä tapahtuvat kudut voivat johtua veden kirkkaudesta, sillä kuhan mäti ja poikaset ovat herkkiä auringon UV-säteilylle.

Kuhan mätimunat ovat pieniä, ja niitä on nuorellakin naaraalla yli 100 000 kpl. Suurella naaraalla voi puolestaan olla yli miljoona mätimunaa. Kudun jälkeen koiras vartioi munia, joista kuoriutuu paljon pieniä poikasia noin viikon kuluttua. Poikasten kasvuun vaikuttavat voimakkaasti ravinnon saatavuus ja veden lämpötila. Lämpimän kesän jälkeen on elossa enemmän ja suurempia kuhanpoikasia kuin kylmän kesän jälkeen. Niinpä poikkeuksellisen lämpimien kesien jälkeen 5 – 7 vuoden kuluttua saadaan usein muutaman vuoden ajan poikkeuksellisen hyviä kuhasaaliita. Kuhaa kalastetaan niin verkoilla kuin vapavälineilläkin.