Kalastomme ainoa suolihengittäjä
Karppikalojen (Cypriniformes) lahkoon kuuluvaa rantaneulojen (Cobitidae) heimoa Suomen vesissä edustaa yksi laji, rantaneula. Tätä lajia ei monikaan ole nähnyt, sillä se lienee vakituisesti lisääntyvistä kaloistamme harvinaisin. Suomi on rantaneulan levinneisyysalueen pohjoisreunalla. Rantaneulaa on löydetty vain Hiitolanjoesta sekä Ruotsinpyhtään ja Kotkan rannikkoalueilta. Koska pieni rantaneula ei jää tavallisiin kalanpyydyksiin, on mahdollista, että rantaneulaa elää muissakin Kaakkois-Suomen vesistöissä.
Rantaneula on ympäristöolojen suhteen vaatelias laji. Rantaneulan mieliympäristöä on hitaasti virtaava ja kirkas vesi, jonka pohja on pehmeää hiekkaa tai hiesua, johon rantaneula voi halutessaan kaivautua. Rantaneulan mielihabitaateilla on usein rihmamaisia viherleviä, joihin rantaneula ankkuroi itsensä.
Päivisin rantaneula on pohjaan kaivautuneena. Hämäräaktiivisena lajina rantaneula lähtee liikkeelle illan tummetessa. Silloin se saalistaa pohjan läheisyydessä äyriäisiä, kuoriameeboja sekä surviaissääsken toukkia.
Rantaneula on pieni ja muodoltaan pitkänomainen, sivulta nauhamaiseksi litistynyt kalalaji. Likaisenkellervää pohjaväriä täplittävät riveissä olevat tumma pilkut. Suun ympärillä on 6 lyhyttä viikseä. Silmän edessä sijaitsee pystyy nouseva 2-haarainen piikki. Koirailla rintaevän toisen ruodon tyvi on paksuuntunut. Rantaneulan pituus aikuisena on 5 – 8 ja vain poikkeuksellisesti yli 10 cm. Paino jää tavallisesti alle 20 gramman.
Sukukypsäksi rantaneula tulee noin 2 vuoden ikäisenä, jolloin se on 5 – 6 cm pitkä. Rantaneula kutee veden lämmettyä riittävästi kesä-heinäkuussa. Naaras laskee 100 – 200 mätimunaansa rauhalliseen rantaveteen mielellään rihmalevien sekaan. Munat leijuvat rihmalevien lomassa ja kuoriutuneet poikaset myös piilottelevat aluksi levien seassa. Koska rantaveden happipitoisuus voi vaihdella paljon, on rantaneulan poikasilla hengitystä tehostavat ulkoiset kidukset ja suolihengitys. Jälkimmäinen säilyy aikuisilla yksilöilläkin. Veden happipitoisuuden laskiessa rantaneula voi haukata pinnalta ilmaa suoleensa, joka toimii varahengitysjärjestelmänä. Rantaneula on ainoa suolihengittäjä Suomen kalastossa.