Pohjois-Amerikan tuliaiset nieriälajistoomme
Suomen vesiin on istutettu kahta pohjois-amerikkalaista nieriälajia, harmaa- ja puronieriää, jotka kuuluvat kotoisen rautumme kanssa samaan Salvelinus-sukuun ja lohikalojen (Salmonidae) heimoon. Näistä harmaanieriä on kookkaampi. Harmaanieriä kasvaa yli 40 cm pituiseksi ja saaliiksi saadut yksilöt painavat yleensä 0,7 – 4 kiloa. Suomen ennätysyksilö oli Raahen merialueelta v. 1976 pyydetty 12,0 kg painava harmaanieriä. Meikäläisestä raudusta poiketen harmaanieriällä kyljen pilkut ovat aina keltaisia, punaisia pilkkuja harmaanieriällä ei ole. Harmaanieriän pilkut ovat selväpiirteisempiä kuin raudulla, ja pilkkuja on lähes koko kyljen alueella. Pilkkuja on myös pyrstöevässä.
Harmaanieriää on 1950- ja 1960-luvuilla istutettu eripuolille Suomea, mutta nykyisin lajia istutetaan lähes yksinomaan Inarinjärveen. Harmaanieriän ei ole havaittu lisääntyneen Suomen luonnossa, mutta istukkaat viihtyvät ja kasvavat, kunhan vesi on kylmää ja hapekasta. Harmaanieriä viihtyy syvällä, Inarinjärvellä on havaintoja isoista harmaanieriöistä 50 – 60 metrin syvyydessä.
Harmaanieriä on melko hidaskasvuinen. Istutushetkellä 25 – 30 cm pituinen yksilö saavuttaa 50 cm pituuden vasta 4 – 5 järvessä vietetyn vuoden jälkeen. Harmaanieriä siirtyy kalaravintoon jo noin 20 cm pituisena.
Pienempää puronieriää on istutettu eri puolille Suomea virtaaviin vesiin. Luonnonvesiin istutetut yksilöt jäävät yleensä alle 32 cm mittaisiksi, mutta viljelyssä puronieriä on saavuttanut 47 cm pituuden. Painoltaan saatavat puronieriät ovat yleensä alle puolikiloisia. Viljelty kala voi kasvaa 2,5 kilon painoiseksi. Suomen ennätyskala painoi 2,7 kg. Allaskasvatuksessa puronieriä voi kolmessa kuukaudessa kasvaa yli yksikiloiseksi. Puronieriä on yleisväriltään sinertävänharmaa. Kyljissä on punertavia ja kellertäviä laikkuja. Perä-, vatsa- ja rintaevien etureunat ovat valkoiset.
Puronieriäkoiraat tulevat sukukypsiksi 2 vuoden ja naaraat 3 vuoden iässä. Kutu ajoittuu syksyyn. Ravinnokseen puronieriä käyttää hyönteisiä ja muita pohjan selkärangattomia.
Suomeen on istutettu myös harmaanieriänaaraan ja puronieriäkoiraan risteymänä saatavaa spleiknieriää. Nämä istutuskokeilut eivät ole tuottaneet haluttua menestystä.