Rehevien vesien kalalaji
Särkikalojen (Cyprinidae) heimoon kuuluvaa suutaria esiintyy Etelä-Suomen sisä- ja rannikkovesissä. Varsinkin rehevät järvet ja meren sisäsaariston lahdet ovat suutarille tyypillistä ympäristöä. Suutari pitää runsaskasvustoisista vesistä.
Tukevaruumiinen suutari on väritykseltään oliivi, ja sillä on pienet, tiukasti kiinni olevat suomut. Suomuja peittää runsas limakerros. Pienet kirkkaan oranssiset silmät ovat värin ohella suutarin helpoimpia tuntomerkkejä. Suutarin suupielessä on lyhyt viiksipari. Suutarin selkäevä on lyhyt ja koiraan vatsaevät ovat suuremmat kuin naaraalla. Koiraan vatsaevien ensimmäinen ruoto on paksuuntunut. Aikuisten pituus on yleensä 25 – 40 cm ja paino 0,5 – 1,5 kiloa. Suomen ennätysyksilö painoi 4,5 kg.
Suutari viihtyy pohjan tuntumassa. Suutari tulee toimeen happiköyhässä vedessä. Suutarin kutu alkaa, kun vesi on noin 20-asteista. Yhdessä naaraassa voi olla satojatuhansia pieniä mätimunia, jotka takertuvat vesikasveihin. Kutu jatkuu jaksottaisena jopa 1,5 kuukautta. Poikaset kuoriutuvat noin 5 päivässä. Aluksi pienet suutarinpoikaset elävät pinnan tuntumassa parvena ja syövät planktonia. Vanhempina poikaset laskeutuvat pohjan tuntumaan ja siirtyvät syömään pohjaeläimiä. Myös aikuiset syövät pohjaeläimiä kuten hyönteisiä, matoja ja äyriäisiä. Talven suutarit paastoavat.
Suutaria pidetään paistettuna tai savustettuna herkullisena ruokakalana. Suutaria ei tarvitse pienien suomujen vuoksi perattaessa ollenkaan suomustaa. Suutaria pyydetään onkimalla ja tuulastamalla. Keski-Euroopassa suutaria kasvatetaan lammikoissa.