Alastalon salissa -teoksen luoja

Volter Kilpi syntyi joulukuussa 1874 kustavilaisen merikapteenin pojaksi. Vuonna 1886 Kilpi aloitti opinnot Turun suomalaisessa yksityislyseossa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1895. Samana vuonna hän kirjautui Helsingin yliopistoon, ja vuonna 1900 hän valmistui filosofian kandidaatiksi. Hän luki niin kotimaista kuin ulkomaistakin kaunokirjallisuutta, historiaa sekä filosofiaa. Vuonna 1907 hän avioitui näytelmäkirjailija Hilja Vanhakartanon kanssa. Valmistuttuaan Kilpi aloitti uran kirjastoalalla ja työskenteli kirjastovirkailijana Helsingissä 1912-1918. Turussa Kilvestä tuli vastaperustetun yliopiston ensimmäinen ylikirjastonhoitaja ja toimessaan hän pysyi vuodet 1921-39.

Vuonna 1900 Kilven esikoisteos Bathseba ilmestyi. Seuraavat teokset Parsifal ja Antinous ilmestyivät vuosina 1902-03. Nämä kolme teosta muodostavat Kilven alkutuotannon, joka edustaa uusromanttista ja symbolistista lyyristä proosaa. Teosten pohjalla ovat vanhat myytit ja raamatunaiheet: Bathseba kertoo Raamatusta tutusta Israelin kuningas Daavidista , joka rakastuu Bathseba -nimiseen naiseen ja lähettää tämän aviomiehen kuolemaan, Parsifal sijoittuu keskiaikaan ja kertoo Graalin ritarista. Antinous taas on antiikin nuorukainen, eräänlainen Narkissos -hahmo. Antinouksen ilmestyttyä Kilpi jätti fiktion kirjoittamisen 30 vuodeksi. Kansalaissodan aikoihin hän julkaisi pohdintansa Kansallista itsetutkiskelua (1917) ja Tulevaisuuden edessä (1918). Kilpi myös suomensi muutamia ulkomaisia teoksia, muun muassa Goethen Nuoren Wertherin kärsimykset.

Vuonna 1933 Kilpi julkaisi romaaninsa Alastalon salissa. Saaristolaissarjaksi kutsuttu teosarja sai jatkoa vuonna 1934 novellikokoelmalla Pitäjän pienempiä ja vuonna 1937 romaanilla Kirkolle. Alastalon salissa on kertomisen hitaudessaan ennätyksellinen: kuuden tunnin mittaisesta ajanjaksosta kerrotaan yli 800 sivun verran. Teoksessa kuvataan Kilven omaa lapsuudenmaisemaa: merenrantakaupunki Kustavia. Samassa maisemassa liikkuvat myös teokset Pitäjän pienempiä ja Kirkolle. Vaikka teosta Alastalon salissa on usein pidetty parhaana suomalaisena romaanina, Kilven tuotanto ei vaikealukuisuutensa takia ole koskaan löytänyt paikkaansa suuren yleisön suosikkina.

Vuonna 1927 Kilven Hilja -vaimo kuoli. Mies avioitui vielä uudelleen vuonna 1935. Kilven viimeisiksi teoksiksi jäivät Suljetulla porteilla sekä keskeneräinen Gulliverin matka Fantomimian mantereelle , joka julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1944. Kilpi kuoli vuonna 1939 Turussa.

Teoksia

  • Bathseba (1900)
  • Parsifal (1902)
  • Ihmisestä ja elämästä (1902)
  • Antinous (1903)
  • Kansallista itsetutkiskelua (1917)
  • Tulevaisuuden edessä (1918)
  • Alastalon salissa I-III (1933)
  • Pitäjän pienempiä (1934)
  • Kirkolle (1937)
  • Suljetulle porteille (1938)
  • Gulliverin matka Fantomimian mantereelle (1944)