Köyhistä oloista kirjailijaksi
Kauppis-Heikki eli Heikki Kauppinen syntyi vuonna 1862 Iisalmessa. Hänen äitinsä oli leski Tiina Loviisa Remes ja isä Pekka Karppinen. Heikki ja hänen äitinsä elivät köyhyydessä. Vuonna 1873 Tiina Remes avioitui Samuli Partasen kanssa. Tuona aikana Heikki oppi lukemaan. Vuonna 1877 Juhani Ahon isä rovasti Brofeldt palkkasi Heikin rengiksi. Samana vuonna Heikin äti, Tiina Remes kuoli. Uudessa ympäristössä pappilan poikien innoittamana Heikki alkoi lukea ja kirjoittaa runoja ja kertomuksia. Vuonna 1884 Kauppinen pääsi töihin opettajaksi. Juhani Ahon avustuksella Kauppinen julkaisi ensimmäisen novellinsa ” Äidin kuoltua ” Valvojassa vuonna 1884.
Minna Canth kiinnostui Kauppis-Heikin kirjoituksista ja tarjosi hänelle työtä kaupassaan muutamaksi kuukaudeksi. He ystävystyivät ja aloittivat vilkkaan kirjeenvaihdon. Kauppis-Heikki työskenteli kesätoimittajana vuosina 1886-87. Vuonna 1890 hän avioitui Hanna Korhosen kanssa. Sen jälkeen hän toimi opettajana sekä koulunjohtajana vuosina 1893-1908 Kehvolla, josta siirtyi myöhemmin Ulmalaan opettajaksi vuosiksi 1908-1920.
Kauppinen kirjoitti useita runo- ja novellikokoelmia sekä romaaneja. Häntä pidetään usein merkittävimpänä ajan itseoppineista kirjailijoista. Teoksissaan hän kuvasi ihmisiä maaseudulla Pohjois-Savossa, useimmiten naisia. Kauppis-Heikin ensimmäinen teos oli vuonna 1886 julkaistu novellikokoelma Tarinoita , jota seurasi romaani Mäkijärveläiset seuraavana vuonna. Teoksissa Laara , Aliina ja Viija Kauppis-Heikki kuvaa naisten elämäntarinoita.
Valvojassa ilmestyi vuonna 1911 hänen artikkelinsa ”Mitä Juhani Aho on ollut minulle kirjalijana”. Kauppis-Heikki oli lapsuudesta saakka Juhani Ahon hyvä ystävä ja sieluntoveri. Aho oli Kauppiselle myös kirjallinen esikuva. Ahon lisäksi Kauppis-Heikin kirjailijavaikuttajiin kuului Arvid Järnefelt. Kauppinen aloitti rovasti Brofeldtin elämäkerran kirjoittamisen, mutta työ jäi kuitenkin kesken. Valmistuneet luvut julkaistiin nimellä Paimen ja lampaat Kauppisen kuoleman jälkeen vuonna 1920.Kauppisen tytär, Elsa kuoli vuonna 1919. Kauppinen itse kuoli seuraavan vuonna, syksyllä 1920 Lapinlahdella. Hänet haudattiin Iisalmelle ja vuonna 1922 Eemil Halosen veistämä muistokivi paljastettiin hänen haudallaan. Juhani Aho, Kauppis-Heikin läheinen ystävä haudattiin samalle hautausmaalle vuonna 1921.
Teoksia
- Äidin kuoltua (1884)
- Tarinoita (1886)
- Mäkijärveläiset (1887)
- Viija (1889)
- Kirottua työtä (1891)
- Laara (1893)
- Aliina (1896)
- Uran aukaisijat (1904)
- Tarinoita I-IV (1886)-(1906)
- Anaski (1911)
- Savolaisia (1912)
- Patahurjat (1913)
- Savolainen soittaja (1915)
- Kootut teokset I-V , (1920)-(1921)