Suomenkielisen romaanin luoja
Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi , alunnperin Aleksis Stenvall , syntyi Nurmijärvellä 10. lokakuuta 1834. Käytyään kiertokoulua ja pyhäkoulua Nurmijärvellä Kivi siirtyi 1846 ukko Granbergin kouluun Helsinkiin. Kivi siirtyi 1847 ala-alkeiskouluun 1847, josta edelleen ylä-alkeiskouluun 1848. 1.10.1852 Kivi erosi koulusta jäätyään kahdesti luokalle. Talvella 1855-1856 Kivi jatkoi opintojaan ylioppilas Alexander Johanssonin johdolla. Ylioppilastutkinnon Kivi suoritti 14.12.1857 melko keskinkertaisella arvosanalla. Helsingin yliopistoon Kivi kirjoittautui 1859. siellä hän vietti viisi kuunnellen satunnaisesti suomen kielen, kirjallisuuden ja historian luentoja.
Kiven ensimmäinen tunnettu teos, koto ja kahleet -niminen kertomus, ilmestyi vuonna 1878 Valituissa teoksissa. Albumissa Mansikoita ja mustikoita (1860) ilmestyneet runot Unelma ja Kaunisnummella aloittivat Kiven julkisen tuotannon. Aktiivisimmillaan Kivi oli vuosina 1864 - 1871. Tuona aikana ilmestyivät Kalevalan runoihin 31-36 perustuva Kullervo (1864), komedia Nummisuutarit (1864), joka kertoo suutarinpoika Eskon epäonnisista naimahankkeista, runokokoelma Kanervala ja sotilasfarssi Olviretki Schleusingenissa (1866), näytelmät Karkurit ja Yö ja päivä (1867), raamattuaiheinen näytelmä Lea (1869), sekä Kiven pääteos Seitsemän veljestä (1870). Kiven eläessä julkaisematta jäivät Leo ja Liisa (1867), Canzio (1868) sekä luonnoksiksi jääneet Selman juonet ja Alma. Näytelmä Margareta (1871) jäi Kiven viimeiseksi teokseksi.
Kiven Seitsemän veljestä on 1800-luvun suomalaisen kirjallisuuden suuri
yksinäinen. Se on ensimmäinen suomenkielinen romaani. Teoksessaan Kivi hauskuuttaa lukijaa ja kuvaa tavallista suomalaista miestä. Romaani on nähty kehitysromaanina, jossa hulttioveljeksistä kasvaa kunnon kansalaisia. Valtaosa teoksesta kuvaa kuitenkin vapaata ja huoletonta elämää. Pohjimmiltaan romaani on
teos ”vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta” Ranskan vallankumouksen malliin. Kivi sanoo teoksessa vastalauseensa runebergiläiselle kuvalle suomalaisesta kansasta nöyränä ja alistuvana.
Aleksis kiven ura loppui sairastumiseen vuonna 1970, kun hänen mielenterveytensä järkkyi. Huhtikuun 27. päivänä 1871 Hänet vietiin Helsingin uuteen klinikkaan. Toukokuuviimeisestä päivästä 1871 helmikuun viimeiseen Kivi vietti Lapinlahden sairaalassa, josta hänet parantumattomaksi todettuna siirrettiin veljensä Albertin luo Tuusulaan. Taudinkuvauksessa mainittiin Kiven sairaudeksi klassinen skitsofrenia. Aleksis Kivi kuoli joulukuun viimeisenä päivänä 1872. Kiven murtumisen yhdeksi syyksi on arveltu Seitsemän veljeksen saamaa murska-arvostelua monilta arvostetuilta tahoilta.
Kiven perintö elää yhä voimakkaana suomalaisessa kulttuurissa. Hänen teoksiaan tulkitaan yhä uudelleen elokuvassa, näyttämöllä ja kirjallisuudessa. Kansan suuhun on jäänyt elämään monia kiven sanontoja, joiden alkuperää kielenkäyttäjä ei välttämättä edes tunne.
todettuna siirrettiin veljensä Albertin luo Tuusulaan. Taudinkuvauksessa mainittiin Kiven sairaudeksi klassinen skitsofrenia. Aleksis Kivi kuoli joulukuun viimeisenä päivänä 1872. Kiven murtumisen yhdeksi syyksi on arveltu Seitsemän veljeksen saamaa murska-arvostelua monilta arvostetuilta tahoilta.
Kiven perintö elää yhä voimakkaana suomalaisessa kulttuurissa. Hänen teoksiaan tulkitaan yhä uudelleen elokuvassa, näyttämöllä ja kirjallisuudessa. Kansan suuhun on jäänyt elämään monia kiven sanontoja, joiden alkuperää kielenkäyttäjä ei välttämättä edes tunne.