Islantilainen tunnettu nykykirjailja
Islantilaisista nykykirjailijoista tunnetuimpiin kuuluva Vígdis Grísmdóttir syntyi Reykjavikissa 15. elokuuta vuonna 1953. Hän on romaanikirjailija, joka on lisäksi kirjoittanut runoja ja novelleja. Yhden lasten kirjankin hän on tehnyt. Kirjailija on kansainvälisesti tunnettu ja hänen teoksensa ovat voittaneet lukuisia palkintoja. Vigdís asuu Islannin pääkaupungissa ja hänellä on kaksi aikuista lasta.
Esikoisteos on novellikokoelma nimeltä Tíu myndir úr lífi þínu , joka ilmestyi vuonna 1983. Ennen kirjailijan uran alkua Vigdís opiskeli kasvatustieteitä Islannin yliopistossa, josta hän valmistui 1973. Hän opiskeli myös kirjallisuutta ja informaatiotiedettä. Hän toimi myös Islannin yliopistossa kirjallisuuden kandidaattina lukuvuonna 1984-1985. Lisäksi hän on työskennellyt peruskoulun ja collegen opettajana.
Vigdísin läpimurtoteoksena pidetään romaania Nimeni on Ìsbjörk. Olen Leijona (suom. 1992). Teoksesta on tehty myös näytelmäversio nimellä Olen jäätä. Olen leijona. Kirjailijan kertomistyyli on omaperäistä. Hänen teoksissaan on myös rytmikkäitä kertojanvaihdoksia ja erityisesti häntä on pidetty mestarillisena ihmisen sisäisen maailman kuvaajana. Teosten henkilöt ovat usein omalaatuisia persoonia, joiden käyttäytyminen on välillä lukijaa järkyttävää.
Yksi paljon kehuttu Vigdísin romaani on vuonna 2000 ilmestynyt Thögnin (suom. Hiljaisuus). Teos kertoo nuoren Linda naisen suhteesta samannimiseen mummoonsa, joka ei ole aivan tavallinen isoäiti. Linda-mummo elää omassa maailmassaan, johon kuuluvat kukat, kasvit, rohdot, yrtit ja ennen kaikkea Tšaikovskin musiikki. Mummolla on nimittäin erityinen suhde Tšaikovskin mummoon. Teoksen keskeinen teema on perheen sisäinen vallankäyttö.
Suomennettuja teoksia
- Nimeni on Ísbjörk. Olen leijona (1992)Metsän tyttö (1994)
- Kannastie 7 (1995)
- Z-rakkaustarina (1997)
- Hiljaisuus (2002)
- Valosta valoon (2004)