Rosen-menetelmä

Mikä on Rosen-menetelmä?

Rosen-menetelmällä hoidetaan lihasjännitystä, joka kertoo tunteistamme. Tämän menetelmän kehitti saksanjuutalainen Marion Rosen , joka elää vielä Yhdysvalloissa ja on 90-vuotias. Hänellä oli alun perin fysioterapeutin koulutus ja hän käytti jo 1930-luvulla hengitysharjoituksia ja rentoutusta hoitomenetelminä. Hän työskenteli psykiatristen potilaiden kanssa ja perehtyi psykoanalyysiin. Hän yhdisti psykologisia teorioita fysioterapeuttisiin menetelmiin. Marion Rosen loi menetelmänsä kokemusten pohjalta. Hän oli huomannut, että kivuilla oli syvällä olevia taustasyitä. Hän kiinnitti huomiota siihen, että onnettomuuksissa olleet ihmiset, jotka keskustelivat tapahtuneesta, toipuivat nopeammin kuin muut. Hän huomasi myös kipujen ja lihasjännityksen yhteyden.

Rosen-menetelmässä kiinnitetään huomiota psyykkisten suojamekanismien lisäksi vastaaviin fyysisiin mekanismeihin. Vaikeat kokemukset ovat jääneet kehoon lihasjännityksen muodossa. Jos pidättelemme tunteitamme ja tarpeitamme, niin jännitys vahvistuu. Jännitys on syntynyt suojelemaan, mutta krooninen jännitys heikentää terveyttä ja katkaisee yhteyden omaan sisimpään ja ympäristöön. Selässä ja hartioissa ilmenevä jännittyneisyys kertoo henkisestä taakasta. Ihminen on ehkä jäänyt yksin eikä ole saanut mistään apua. Kireät reidet vetävät jalkoja taaksepäin ja pysäyttävät kävellessä. Se voi kertoa pysähtyneestä tilasta elämässä. Tiukka pallea estää hengitystä ja tunteiden ilmaisemista. Kehon oireet voivat kertoa asioista, joita mieli ei ole pystynyt käsittelemään. Rosen-terapia perustuu ajatukseen, että mieli ja tunteiden torjunta näkyvät kehossa.

Rosen-terapia tapahtuu hoitopöydällä ja kestää noin tunnin ajan. Aluksi tutkitaan asiakkaan keho ja siinä olevat jännitykset. Terapeutti kommunikoi asiakkaan kanssa kaikesta mitä huomaa ja asiakas kertoo oman näkemyksensä terveydentilastaan. Rosen-terapia on kokonaisvaltaista hoitoa ja antaa ihmiselle oikeuden olla sellainen kuin hän on. Tarkoituksena ei ole lihasjännityksen poistaminen tai potilaan rentouttaminen vaan sen kohtaaminen painamalla siihen. Hoitaja laittaa kätensä jännittyneen kohdan päälle ja painaa sitä ja odottaa seurauksia. Terapeutti on kokonaisvaltaisesti läsnä tilanteessa.

Tarkoituksena on tukea potilasta löytämään oma alitajuntansa. Potilaan on itse tunnistettava jännitys ja pidättäminen. Sen jälkeen voi rentoutua tai tiedostaa, että jännitys on auttamassa ihmistä jostain syystä. Jännityksen laukeaminen voi nostaa esille tunteita tai muistoja ja se mahdollistaa muutoksen. Jokainen parantumisprosessi on erilainen. On yhtä arvokasta ymmärtää nykyinen elämäntilanne kuin päästä käsiksi menneisyyden tapahtumiin. Tärkeää on pysähtyä oman itsen löytämiseksi. Terapeutti ei yritä parantaa potilasta, vaan muutos tapahtuu itsestään, kun jännitys laukeaa ja unohdetut asiat nousevat pintaan. Tämä mahdollistaa uusien valintojen tekemisen.

Jos yhteyttä tunteisiin ei löydy eikä rentoutuminen onnistu voidaan käyttää kosketusta, joka rauhoittaa ja aikaansaa mm. verenpaineen laskua ja parantaa keskittymiskykyä ja tietoisuutta omasta sisimmästä. Rosen-terapian tuloksia ovat lihasjännityksen laukeaminen, elinvoiman lisääntyminen, fyysisen ja emotionaalisen tietoisuuden kehittyminen ja henkilökohtainen kasvaminen. Tätä terapiaa voidaan suositella henkilöille, jotka hakevat yhteyttä itseensä ja tunteisiinsa, tarvitsevat uusia voimia, etsivät itseilmaisua, pyrkivät itsetuntemukseen, ovat stressaantuneita ja jännittyneitä, kärsivät kivuista, ovat kehoa ilmaisuun käyttävillä aloilla tai tarvitsevat tukea käynnissä olevaan psykoterapiaan.

Tällä terapialla ei hoideta vakavia psyykkisiä sairauksia ja psyyken lääkkeiden yhtaikainen käyttö sen kanssa ei sovi. Sillä ei voida hoitaa huume- tai päihderiippuvuuksia ennen kuin niistä on toivuttu. Se ei sovi kasvaville lapsille ja nuorille. Rosen-terapeuttien koulutus on pitkä ja vaativa, kolmesta viiteen vuotta.

Onnistunut Rosen-terapia lisää hyvinvointia ja eheyttä. Elämä muuttuu helpommaksi. Marion Rosen itse on kuvannut menetelmäänsä seuraavasti: - Siinä muutumme ihmisestä, joka luulemme olevamme, ihmiseksi joka olemme.